Keskustelu:Helsingin energiapäätös 2015

Kansalaiskyselyn sisältö

Millaisia kysymyksiä pitäisi esittää kansalaisille keskusteltavaksi? Tarkoituksena on kartoittaa asioita, jotka ovat arvokysymyksiä ja joissa eivät vaadi erityisasiantuntemusta vastaamiseen. Myöhemmin, kun arvioinnin tuloksia on käytettävissä, voidaan kysyä arvoja erilaisten vaihtoehtojen paremmuuksista arvioitujen vaikutusten perusteella.

Tällä hetkellä on ehdotettu seuraavanlaisia kysymyksiä:

Ensimmäiset viisi nostetaan kansalaiskeskusteluun Otakantaa-palvelussa 11.6.2015.

Helsingin verotulot vuonna 2014: 2 951 932 000 €. Kunnallisveron osuus 2 435 075 000 €. Helenin tilikauden voitto vuonna 2014: 157 023 000 €. Mikäli Helenin tilikauden voiton osuus Helsingin budjetista korvattaisiin täysin korkeammalla kunnan tuloveroprosentilla, tulisi sen tuoton olla 2 435 075 000 + 219 328 000 = 2 592 098 000 €. Helsingin kunnan tuloveroprosentti 2014: 18,50 %. 2 592 098 / 2 435 075 = 1,06448384546677. 1,06448384546677 * 18,50 = 19,69295114113525. Helenin vuosittainen tilikauden voitto vastaa siis n. Helsingin kunnallisveron tulovero-osuuden 1,2 prosenttiyksikön tuottoa.

Pitääkö Helenin tuottaa voittoa?

Tällä hetkellä Helsingin kaupungin kokonaan omistama energiayhtiö Helen tuottaa voittoa 157 miljoonaa euroa vuodessa. Rahamäärä vastaa noin 6,5 % koko Helsingin kunnan tuloveron tuotosta, tai 1,2 prosenttiyksikköä Helsingin tuloveroprosentista 18,50 %. Pitäisikö tuottovaatimusta muuttaa? Miksi?

Pitääkö siirtyä sähkön tuntihinnoitteluun?

Sähkön hinta vaihtelee rajusti jopa tunneittain, kun esimerkiksi kovat pakkaset tai sähkönkäytön vuorokausivaihtelu aiheuttavat muutoksia kysynnässä. Nykyään tavallinen kuluttaja kuitenkin maksaa saman hinnan energiastaan kilowattituntia kohti. Jos siirryttäisiin tuntikohtaiseen energian hinnoitteluun, ne voittaisivat jotka pystyvät vähentämään kulutustaan silloin kun muut energiaa tarvitsevat. Kuluttaja voi seurata tarkasti sähkönkulutustaan reaaliaikaisten sähkömittarien ansiosta. Mitä mieltä olet, olisiko tuntihinnoittelu parempi kuin nykyinen kiinteä hinnoittelu? Pitäisikö siirtyä kokonaan tuntikohtaiseen hinnoitteluun? Miksi?

Pitääkö Suomen valtion tukea hajautettua energiantuotantoa?

Energiaa voi tuottaa hajautetusti esimerkiksi talokohtaisilla aurinkopaneeleilla, maalämmöllä tai hieman suuremmassa mittakaavassa tuulivoimalla. Talokohtaisesti voidaan joinakin aikoina tuottaa sähköä jopa yli oman tarpeen ja myydä ylimäärä sähköverkkoon. Toimintaa voi tukea mm. tukemalla tällaisten laitteiden käyttöönottoa tai tukemalla verkkoon syötetyn sähkön hintaa eli tariffilla. Pitäisikö tällaista toimintaa yhteiskunnan tukea? Miksi?

Pitääkö Helsingin kaupungin velvoittaa uusien rakennusten aurinkopaneeleihin?

Helsingin kaupunki voi kaavoituksella ja rakennusmääräyksillä jonkin verran vaikuttaa siihen, mitä järjestelmiä uusiin rakennuksiin rakennetaan. Näin voidaan ehkä lisätä uusiutuvien energiamuotojen yleistymistä. Pitäisikö uusille rakennuksille asettaa velvoite, että katolle on laitettava aurinkopaneeleita tai aurinkolämpökeräimiä? Miksi?

Pitääkö Helsingin käyttää ydinkaukolämpöä?

Jos Loviisaan rakennetaan uusi ydinvoimala, se voitaisiin rakentaa tuottamaan sähkön lisäksi kaukolämpöä Helsinkiin, jolloin voimalan hukkalämpöä saataisiin hyötykäyttöön. Oletetaan, että vaihtoehto on kustannusneutraali muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Onko tällainen ydinkaukolämpö sinusta kannatettava tai vastustettava ajatus? Miksi?

Muita kysymyksiä nostetaan keskusteluun myöhemmin, kun tarpeellista taustatietoa saadaan arvioinneista.

Paljonko olisit valmis maksamaan hiiliveroa?

Nykyään hiilivoiman hinnassa on mukana päästöoikeuksien hinta, joka on tällä hetkellä noin 5 euroa (?). Tämä tuo lisämaksua energialaskuun nelihenkiselle keskivertoperheelle noin X euroa. Paljonko olisit valmis maksamaan ylimääräistä, jotta sinun taloutesi energia tuotettaisiin hiilineutraalisti (euroa/kk/henkilö)?

Minkä energiapäätöksen sinä tekisit?

Tämänhetkisen vaikutusarvioinnin mukaan Helsingin mahdollisten energiavaihtojen vaikutukset on esitetty alla olevassa taulukossa. Laita vaihtoehdot paremmuusjärjestykseen sen mukaan kuin itse arviot kokonaishyötyjen olevan.

Helsingin energiapäätöksen 2015 vaihtoehdot ja vaikutukset sekä prosenttimuutokset tätä menoa -vaihtoehtoon (business-as-usual) vuodessa

Vaihtehto	Hiilipäästöt (ton /hlö)	Terveyshaitat (menetettyä elinvuotta)	Verotulot (€)	Helenin voitto (€)
Tätä menoa
Vuosaari
Hanasaaren purku
Hanasaari 40 bio
Salmisaari 40 bio
Biolämpölaitokset
Loviisan ydinkaukolämpö
Nesteen hukkalämpö
Hajautettu energiantuotanto
Suuret lämpöpumput
Energiansäästö

Tehtävää

• Opettele ymmärtämään mallia.
• Helsingin energiapäätös 2015 tai op_en:Helsinki energy decision 2015 ilmestyviä raportteja pitää siirrellä niihin liittyville sivuille, ja käydä läpi ja katsoa, onko niissä jotain arvioinnin kannalta olennaista. Jos jotain olennaista löytyy, asia nostetaan liittyvälle sivulle.
• Resultien päivittämistä etenkin tämän arvioinnin sivuille, mutta myös muille. (Lähes) kaikissa result-osioissa pitäisi olla ainakin vastauksen laskeva koodi ja jokin tulostaulukko tai kuvaaja. Lisäksi mahdollinen linkki loppuun koodin antamaan aineistoon.
• Etusivut pidetään siistinä, niillä vain oikeasti koko arviointiin liittyvää tavaraa. Muut, ei niin tärkeät mutta mielenkiintoiset asiat alasivuille.

Jakamattomat

1. Päästöt pitäisi piirtää myös voimalakohtaisesti mallin tuloksissa (Emissions from heating in Helsinki)
2. Luo suomenna-funktio r-koodilla, mallina sivun Silakan hyöty-riskiarvio ensimmäinen koodi. Helsinki energy decision -sivun koodin alkuun, Technical parameters -kohtaan.

Julia

1. Helsinki energy production sivun taulukoiden muokkaus:
   1. Plant parameters: Max-arvot (maksimituotanto, hukkalämpö tai -sähkö mukana)
   2. Plant parameters: Investment cost (voimalan tuotantokulut, 0 jos rakennettu jo)
   3. Plant parameters: Management cost (ylläpitokustannukset, tulee aina ajetaan voimalaa tai ei)
   4. Plant parameters: Operation cost (ajokustannukset, ei mukana polttoaineen kustannukset)
2. Polttoaineiden hinnoista pitäisi tehdä realistisia ennusteita ja eli tarkistaa ja korjata taulukkoa "Prices of fuels in heat production".

Pauli

1. Viisi kysymystä Uusi energiapolitiikka-facebookryhmään
2. Keskustelu Ota kantaa -sivulle: kuusi arvokysymystä valmiiden vastausvaihtoehtojen kanssa (esim. Eri mieltä - Samaa mieltä -skaala), lisäksi arvioinnin alustavat tulokset ja kysymys arvioinnin tuloksista (esim. Onko tulos realistinen, oletko samaa mieltä).
3. Prices of fuels in heat production sivun Fuel prices -taulukon muokkaus. Hinnat todennäköisesti jakaumina.

Jouni

1. Korjaa Not heating -ongelma kuvasta Energy used in heating Helsinki.
2. Lisää Heanden sähköpostilistalle omat yhteystietosi.
3. Kirjoita sähköposti listan asiantuntijoille.
4. Aseta J&P -työlistä tärkeysjärjestykseen.

Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma

Projektisi tavoite, mitä on tapahtunut kun projekti on onnistunut 100-prosenttisesti?

• Projekti on herättänyt laajaa keskustelua ja kiinnostusta erityisesti Helsingissä mutta myös valtakunnallisesti, minkä seurauksena päättäjien ymmärrys kokonaisuudesta on parantunut. Samalla on syntynyt selkeämpi kuva siitä, mistä jäljelle jääneet erimielisyydet johtuvat. Kun päätös aikanaan tehdään, kaikki osapuolet ymmärtävät miksi päätös oli se mikä se oli.
• Terveysasiat on nostettu keskusteluun ja myös kvantitatiiviseen arviointiin energiapäätöksenteossa.

Mitkä yhteistyötahot haluat sitoa mukaan tähän projektiin?

Yhteistyötaho	Osaamisalue	Toivottu toiminta hankkeen hyväksi
Joonas Laitinen, Esa Mäkinen, Helsingin Sanomat	Valtakunnallinen viestintä, datajournalismi, energia-asioiden uutisointi	HS voisi olla yhteistyökumppani arvioinnin tekemisessä. HS uutisoi mahdollisuudesta tarkastella energiakysymyksiä vaikutusarvioinnin, dynaamisen nettimallinnuksen ja datajournalismin keinoin. Herättelee keskustelua myös omilla sivuillaan.
Ilona Turtola, Petteri Juuti, Petri Kola, YLE. Riitta Malve-Tamminen, freelance-journalisti	Valtakunnallinen viestintä, energia-asioiden uutisointi.	YLE voisi myös uutisoida vaikutusarvioinnin tekemistä aivan samoin kuin HS. Kiinnostus datajournalismiin voi myös olla kova,
Unto Häkkinen, THL	Terveystaloustutkija	Sydäninfarktin, keuhkosyövän jne sairauksien kustannusten asiantuntija ja tietolähde.
Helsingin kaupunginvaltuusto	Energiapäätöksen päättäjä	Osallistuu vaikutusarvioinnissa tarkasteltujen tavoitteiden ja arvojen asettamiseen.
Jorma Jokiniemi UEF	Päästökerroinasiantuntija	Tarkastaa arvioinnin päästökertoimet.
Osmo Soininvaara (poliitikko),	Taloustiede, päätöksenteko	Ottaa kantaa talouslaskelmiin ja koko arviointiin yleisesti.
Peter Lund, Aalto-yliopisto	Energia-asiantuntija. Uusiutuvat energianlähteet	Arvioi energiamallin kokonaisuutta erityisesti uusiutuvien osalta.
Niko Karvosenoja, SYKE	PM-päästöasiantuntija	Ottaa kantaa pienhiukkaspäästöihin.
Sanna Syri, SYKE),	energia-asiantuntija	Ottaa kantaa energiataseeseen ja pienhiukkaspäästöihin.
Sanni Väisänen	kasvihuonekaasujen päästökerrointen asiantuntija	Ottaa kantaa kasvihuonekaasujen päästökertoimiin.
Matti Jantunen	ympäristöterveyden, altistuksen ja energian asiantuntija	Ottaa kantaa mallikokonaisuuteen ja erityisesti energiataseeseen.
Satu Taavitsainen (kansanedustaja, Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja [1],	Päätöksenteon ja Mikkelin puuhiilen asiantuntija	Toimittaa tietoja puuhiilen saatavuudesta ja hinnasta.
Maria Kopsakangas-Savolainen, SYKE [2]	Energiakustannusten asiantuntija	Ottaa kantaa energiahinnoitteluun.
Juhani Heljo, Maija Mattinen	Rakennusten energia-asiantuntijoita	Ekorem-mallin tietojen tarjoaminen arvioinnin käyttöön. R-mallien yhdistäminen Ekoremin ja building modelin kesken.
Trond-Olav Dahl, Florian Jaeger	Siemens CyPT model experts	Knowledge and details about levers used in the CyPt model
Markku Suvanto	Siemens electricity storage expert	Temporary storage capacity of electricity: potential for Helsinki
Raimo Salonen, Timo Lanki, THL	Pienhiukkasasiantuntijoita	Näkemyksiä ja puun pienpolton ja yleisemminkin pienhiukkasten sisällyttämisestä arviointiin.
Kai Larnimaa, Pekka Tuovinen, Seppo Loikkanen, Neste Oyj	Asiantuntijoita Nesteen prosesseista	Osallistuminen Nesteen hukkalämmön osamallin rakentamiseen.
Johannes Lounasheimo
Rauno Tolonen, Maiju Westergren, Helen	Vaikutusarviointitiedon hyödyntäjä energiantuottajina	Osallistuminen mallin rakentamiseen.

Aikataulu

• Kesä-heinäkuu: energiatasemallin rakentaminen
• Ennen juhannusta: energia-asiantuntijoihin yhteydenotto, jotta tietävät mitä on tulossa ja mitä heiltä toivotaan.
• Kesä-heinäkuu: Keskustelu energiamallissa tarvittavista arvokysymyksistä. Kysymyksenasettelun täsmentäminen.
• Heinä-elokuu: Tähänastisen työn perusteella tehty kysely, jolla kartoitetaan siihen mennessä tärkeimmiksi nousseita kysymyksiä systemaattisesti.
• 31.8. tiedotustilaisuus, jossa tiedotetaan arvioinnin tuloksista. Nämä eivät kuitenkaan ole lopullisia tuloksia, vaan tiedotustilaisuuden toivotaa vielä stimuloivan keskustelua elokuussa.

30.9. Hanke päättyy ja arviointi toimitetaan Helsingin kaupungille ja jaetaan netissä.

Pohdintoja 10.7.2015

Mahdollisia ulostuloja:

• Tiede-lehti (tai HS tiedepalsta): Uusi tapa tehdä soveltavaa tutkimusta ja päätöstukea
• Asiantuntijat: yleistiedotus hankkeesta. Alustavia tuloksia esitellään lähinnä siitä näkökulmasta, mitä on odotettavissa ulos, kunhan tiedot täsmentyvät. Kutsu osallistumaan ja toive saada kommentteja (ilmoitusta tarkemmasta lähestymisestä ei anneta koska muuten kaikki jäävät odottamaan sitä).

Kommentteja liittyen arviointiin:

• Kysymys: Arvioidaan eri vaihtoehtoja. Energiataseperiaate nostettava jo kysymykseen. Tarpeeseen on pystyttävä vastaamaan päiväkohtaisesti.
• Helppo lähestyttävyys: tiivistelmä tehtävä
• Vielä ei kannata vedota tuloksiin vaan kertoa prosessista.
• Kustannukset ovat kriittisiä ja niitä voisi kysellä,samoin päästökertoimet
• Vaikutuskaavioon kannattaa viitata koska osa tykkää sellaisesta
• Yksityiskohtiin liittyen joitakin asiantuntijoita lähtestytään henkilökohtaisesti ja tietotarve perustellen. Ensin meili, sitten soitto.
• Kannattaa käyttää termejä avoin arviointi ym jotta tulee tutummaksi.
• Kannattaa korostaa, että lämmityksetä tulee yli puolet Helsingin (ilmasto?)päästöistä. Mistä otetaan tilasto?
• Voiko mallille antaa nimeksi Kaapo? Se edustaisi omaa näkemystään asiasta.
• Linkki blogiin, tiedotus ei ole mennyt kunnolla läpi.
• Monta tasoa ulostuloissa:
  • miten energia tuotetaan, mitä kustannuksia,
  • Entäs prosessin luonne. Tässä on yksi hyvä tapa tehdä asioita.
  • Ehdottakaa, mitä malli katsoisi tarkemmin.

Muutamien kanssa tapaaminen, jotta saadaan kiinnostuneet miettimään intensiivisesti. Tämä elokuun alkuun. Mitä halutaan?

• Mallin rakennetta
• Lähtötietojen validointia. Tässä voisi toimia kaksi kokousta: esittely ja viikkoa myöhemmin työstö.
• Jotain yleisempää.
• Miten saadaan virallinen hajautetun energian ryhmä innostumaan.
• Miten tämä voi tukea virallista prosessia? Jari ja Petteri voisivat olla oikeat ihmiset tietämään miten voimme olla avuksi.
• Yleinen tiedotustilaisuus vasta kun on tuloksia (tämä on elokuun 31.).
• Asiantuntijatapaamiset keskittyisivät muihin asioihin. Tavoitteet: Hajautetun kiinteistökohtaisen tuotannon mahdollisuudet. Energiatehokkuuspotentiaali: tässä Ekorem voisi auttaa paremmin kuin meidän malli.
• Petterin kanssa yritetään tapaaminen 28.7. jotta saadaan ideoita hajautetun selvitystä varten. Jari yritetään mukaan 17.8. Mikä porukka ja millä agendalla?
  • Rauno Tolonen ainakin mukaan, samoin Timo Kuusiola.

THL-blogi 17.6.2015: Vaikeat energiapäätökset edistyvät kaikkien yhteistyöllä

Helsingin kaupunki valmistautuu tekemään isoja päätöksiä: rakentaanko lähes miljardi euroa maksava uusi biopolttoainevoimala Vuosaareen, korjatako vanhat Salmisaaren ja Hanasaaren hiilivoimalat nykyaikaisiksi biopolttoainettakin käyttäviksi monipolttoainevoimaloiksi, vai turvatako energiansaanti muilla keinoin?

Helsingin kaupunginvaltuutetut kamppailevat pitkälle tulevaisuuteen kurkottavien energiaratkaisujen kanssa näillä näkymin tämän vuoden lopulla.

Energiapäätöksellä, kuten muillakin isoilla päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen, vaikka terveysvaikutukset saattavat jäädä talous- ja ilmastokysymysten varjoon. Niinpä resursseja ja mielenkiintoa ei tahdo päätösten valmistelussa aina riittää terveysvaikutusten selvittämiseen.

Tästä syystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käynnistänyt oman arviointinsa energiapäätöksen terveys- ja ilmastovaikutuksista.

Kaikille avointa vaikutusarviointia

Ensisijainen tavoite on luoda kokonaiskuva energiapäätöksen vaikutuksista. THL tekee arviointinsa netissä, avoimessa verkkotyötilassa ajettavilla energiatasemalleilla. Arvioinnin kaikki yksityiskohdat ovat kenen tahansa nähtävissä ja kritisoitavissa koko tämän kesän ajan.

Toiseksi arvioinnissa tarkastellaan energiaratkaisujen erilaisia vaikutuksia terveyteen, ilmastoon, talouteen ja huoltovarmuuteen. Samalla selvitetään sekä hyötyjen että haittojen jakautumista eri tahojen kesken myös silloin, kun tieteellinen tieto on ohutta, ja asioiden suuruusluokkien selvittämiseen täytyy käyttää valistuneita arvauksia.

Kolmas tavoite on osallistaa päättäjät, asiantuntijat ja kansalaiset keskustelemaan arvioinnin tavoitteista, sisällöstä ja lähtötiedoista koko arvioinnin ajan. Tähän tarjotaan mahdollisuus Otakantaa-sivustolla. Kaikki kertynyt tieto otetaan mukaan parantamaan arviointimallia.

Neljänneksi arviointiin sisällytetään myös sellaisia päätösvaihtoehtoja, joita on jossain vaiheessa ehdotettu, mutta jotka on myöhemmin jätetty pois vaihtoehtojen listalta. On kiinnostavaa selvittää, onko hylättyjen joukossa sellaisia, joilla on erityisen hyviä tai huonoja terveys- tai muita vaikutuksia.

Haluamme siis ymmärtää päätöksenteon koko kuvan ja sen, mitkä perustelut tukevat mitäkin vaihtoehtoa.

Mukana myös hylättyjä energiavaihtoehtoja

Virallisten eli vahvimmin esillä olleiden ratkaisuvaihtoehtojen lisäksi THL:n arvioinnissa pyritään selvittämään kaikki mahdolliset tavat tuottaa tarvittava energia tai vähentää kaupungin energiankulutusta.

Yksi vaihtoehto on tuoda Helsinkiin kaukolämpöä Loviisaan suunnitellusta uudesta ydinvoimalasta tai Porvoossa olevasta Neste Oyj:n öljynjalostamosta. Molempien laitoksen normaalista toiminnasta syntyy suuri määrä hukkalämpöä.

Energiantuotantoa on myös mahdollista hajauttaa lisäämällä aurinkopaneeleita, lämpöpumppuja, maalämpöä tai puun pienpolttoa ympäri Helsinkiä. Energiansäästökampanjoiden ja energiaremontoinnin mahdollisuuksia tutkitaan myös. Ja tarkastelussa on mukana suuret lämpöpumput, joilla Helsinki voisi kerätä kaukolämpöä Itämerestä ja syvälle maahan poratuista rei'istä.

Tällä hetkellä arvioinnista on vasta ensimmäisiä alustavia ja suppeita tuloksia, mutta työ jatkuu elokuun loppuun.

Suurten laitosten terveysvaikutuksissa ei näytä juuri olevan eroa sillä, poltetaanko hiiltä vai korvataanko 40 prosenttia siitä biopolttoaineella. Rakennusten lämmittämisen hiilidioksidipäästöt vähenevät biopolttoaineilla noin viidenneksen, mutta vain jos puun hiilidioksidipäästöjen oletetaan sitoutuvan metsän kasvuun toisaalla.

Alustavien tulosten tarkoituksena on herättää keskustelua kansalaisten keskuudessa siitä, mitkä ovat tärkeitä asioita, ja asiantuntijoiden keskuudessa siitä, ovatko arviointimallissa käytetyt oletukset oikein.

Jouni Tuomisto

johtava tutkija

Vaikutusarviointi, THL

Tärkeitä linkkejä:

• Keskustelusivusto arvioinnin tavoitteista ja sisällöstä: https://www.otakantaa.fi/energiapaatos
• Johdatus arviointiin ja eri vaihtoehtojen kuvaukset: http://fi.opasnet.org/fi/Energiapaatos
• Arviointimalli yksityiskohtineen englanniksi: http://en.opasnet.org/w/Helsinki_energy_decision_2015

Lehdistötiedote

THL on aloittanut arvioinnin Helsingin tulevaisuuden energiantuotantomahdollisuuksista. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti erilaisten energiatuotantotapojen terveys- ja ympäristövaikutuksia. Arviointia tehdään avoimesti, jotta mahdollisimman moni asiasta kiinnostunut saa mahdollisuuden osallistua vaihtoehdoista ja päätöksestä keskustelemiseen. Keskustelu on avattu otakantaa.fi-sivustolla nimellä Helsingin energiapäätös 2015 - THL:n vaikutusarviointi. Keskusteluosuus on auki 11.7. asti. Tämän jälkeen oman mielipiteensä voi vielä kertoa vastaamalla heinäkuussa sivulle tulevaan kyselyyn. Arviointiin pääsee tutustumaan myös Opasnetissä, joka on avoin wikipohjainen verkkotyötila. Kaikki arvoinnissa käytettävä data ja laskelmat ovat vapaasti nähtävillä ja kommentoitavana Opasnetissä englanniksi osoitteessa en.opasnet.org/w/Helsinki_energy_decision_2015. Johdatus arviointiin ja eri vaihtoehtojen kuvaukset löytyvät myös suomeksi Opasnetistä osoitteesta fi.opasnet.org/fi/Energiapaatos.

Arviointi liittyy Helsingissä syksyllä tehtävään päätökseen tulevaisuuden energiavoimaloista ja energiantuotannosta. Virallisia vaihtoehtoja on kaksi. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Hanasaaren voimalaitos Helsingin keskustassa poistetaan käytöstä ja puretaan. Paikalle rakennetaan uusia asuinrakennuksia. Hanasaaren voimalaitoksen energiantuotantoa korvaamaan Vuosaareen rakennetaan uusi voimalaitos, joka voi polttaa biopolttoaineita ja kivihiiltä missä tahansa suhteessa. Toisessa vaihtoehdossa Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloita remontoidaan polttamaan 40% biopolttoaineita, eli käytännössä puuhaketta ja -pellettejä, tällä hetkellä poltettavan kivihiilen seassa.

Näiden päävaihtoehtojen lisäksi arvioinnissa pyritään selvittämään kaikki mahdolliset tavat joko tuottaa tarvittava energia tai vähentää kaupungin energiankulutusta. Yksi vaihtoehto on tuoda Helsinkiin kaukolämpöä Loviisaan suunnitellusta uudesta ydinvoimalasta tai Porvoossa olevasta Neste Oyj:n öljynjalostamosta. Molempien normaalista toiminnasta syntyy suuri määrä hukkalämpöä. Energiantuotantoa voisi myös hajauttaa lisäämällä aurinkopaneeleita, lämpöpumppuja ja pieniä maavoimaloita ympäri Helsinkiä. Energiansäästökampanjoiden ja remontoinnin avulla energiantarvetta voisi vähentää niin paljon, että esimerkiksi Hanasaaren voimala voitaisiin sulkea ilman korvaavan voimalan rakentamista. Tarkastelussa on myös mukana mahdollisuus rakentaa suuria lämpöpumppuja, joilla Helsinki voisi saada kaukolämpöä Itämerestä ja syvältä maahan poratuista rei'istä.

Tällä hetkellä arviointi on alkutekijöissään, eikä lopullisia tuloksia ole vielä olemassa. Alustavien tulosten mukaan kuitenkin näyttäisi, ettei terveysvaikutusten osalta ole juuri eroa sillä, poltetaanko suurissa laitoksissa, eli Hanasaaressa ja Salmisaaressa, hiiltä vai korvataanko siitä 40 % biopolttoaineella. Rakennusten lämmittämisen hiilidioksidipäästöt sen sijaan vähenevät biopolttoaineilla noin viidenneksen, mutta vain jos puun hiilidioksidipäästöjen oletetaan sitoutuvan metsän kasvuun toisaalla. Alustavien tulosten tarkoituksena on herättää keskustelua kansalaisten keskuudessa siitä, mitkä ovat tärkeitä asioita, ja asiantuntijoiden keskuudessa siitä, ovatko arviointimallissa käytetyt oletukset oikein.

Lisätiedot:

Johtava tutkija Jouni Tuomisto

jouni.tuomisto(at)thl.fi

Avainkohteita tiedotukselle:

• Joonas Laitinen, Helsingin Sanomat
• Petteri Juuti, YLE
• Ilona Turtola, YLE

Sähköposti avainhenkilöille

Alla oleva viesti on lähetetty pienillä ryhmäkohtaisilla muutoksilla seuraaville ryhmille:

• TUSO-jakelu, Juhani Eskola, Päivi Väyrynen, Maria Ojaluoma, Maria Kuronen 11.7.2015
• Energiaprofessorit (Maamme energia -kirjan kirjoittajat) 11.7.2015
• Kai Larnimaa, Seppo Loikkanen ja Pekka Tuovinen (Neste Oy:n asiantuntijoita) 11.7.2015
• Helsingin edustajat Tapio Korhonen, Jari Viinanen, Petteri Huuska, Timo Kuusiola, Sonja-Maria Ignatius, Maiju Westergren, Runo Tolonen, Osmo Soininvaara 13.7.2015
• Päästö- ja kustannusasiantuntijat Jorma Jokiniemi, Niko Karvosenoja, Sanni Väisänen, Matti Jantunen, Maria Kopsakangas-Savolainen, Christian Breyer, Joona Poukka, Juhani Heljo, Maija Mattinen, Markku Suvanto 13.7.2015
• Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen, Mia Aarnio 13.7.2015.

Ympäristöterveysarviointi Helsingin energiapäätöksestä

Helsinki tekee loppusyksystä isoja energiapäätöksiä voimalaitoksista, mikä vaikuttaa ilmasto- ja terveysasioihin vuosikymmeniä. Tämän päätöksen tukemiseksi olemme THL:ssä tekemässä kesä-elokuun aikana vaikutusarviointia erilaisista tavoista tuottaa asukkaiden tarvitsema kaukolämpö ja sähkö. Työ tehdään kokonaisuudessaan avoimena arviointina Opasnet-verkkotyötilassa. Kvantitatiivisen arvioinnin lisäksi herättelemme keskustelua päätökseen liittyvistä arvostuksista Otakantaa-sivulla.

Työ on edennyt niin pitkälle, että meillä on arvioinnin perusmalli valmiina ja olemme nimenneet sen Sofiaksi. Malli tuottaa jo nyt joitakin tuloksia, mutta odotamme niiden muuttuvan työn edetessä, kun lähtötiedot täsmentyvät.

Lähetän sinulle tämän viestin, koska arvelen, että sinulla on sellaista erityisosaamista, joka voisi auttaa meitä kehittämään malliamme ja sitä kautta auttamaan Helsingin kaupunkia tekemään perusteltuja, tietoon pohjautuvia päätöksiä. Sofia on koodeineen ja lähtötietoineen avoimesti saatavilla koneluettavassa muodossa. Voit myös ajaa mallin omalla koneellasi, jos asennat R-ohjelman ja siihen OpasnetUtils-paketin.

Lähtötietojen selaamiseen ei kuitenkaan tarvita mitään nettiselainta kummempaa, vaan kaikki tiedot on pyritty keräämään helposti luettaviin taulukoihin arvioinnin sivuille. Linkit yksityiskohtiin löytyvät arvioinnin pääsivulta. Arviointi on englanninkielinen (koska osa asiantuntijoistakin on), mutta tiivistelmä on myös suomeksi. Voit kommentoida arviointia arvioinnin suomenkielisellä pääsivulla tai Otakantaa-palvelussa. Voit myös lähettää meille sähköpostia.

http://fi.opasnet.org/fi/Energiapaatos arvioinnin pääsivu

http://en.opasnet.org/w/Helsinki_energy_decision_2015 arvioinnin pääsivu englanniksi

https://www.otakantaa.fi/energiapaatos Otakantaa-palvelun keskustelu

https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/vaikeat-energiapaatokset-on-hyva-tehda-laajana-yhteistyona Blogi

Hienoa, jos voit antaa meille palautetta. Kiitos jo etukäteen!

Yhteistyöterveisin,

Jouni Tuomisto

Helsingin energiatasetta on tarkasteltava yksityiskohtaisesti ja avoimesti

←--#: . Päädyin pysymään alkuperäisessä otsikossa, koska se on sekä päättäjille että energia-asiantuntijoille tärkeä viesti. Sen sijaan "Energiaa on tuotettava joka hetki riittävästi" on epäkiinnostava perusasia kaikille asiaan perehtyneille. Haluan siis mieluummin tavoittaa asiantuntijat kuin peruskansalaiset. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 16. heinäkuuta 2015 kello 13.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Teksti on lähetetty vieraskynäksi Hesarin pääkirjoitussivulle 17.7.2015.

Helsingin kaupunki valmistautuu tekemään isoja päätöksiä: rakentaanko lähes miljardi euroa maksava uusi biopolttoainevoimala Vuosaareen, korjatako vanhat Salmisaaren ja Hanasaaren hiilivoimalat nykyaikaisiksi biopolttoainettakin käyttäviksi monipolttoainevoimaloiksi, vai turvatako energiansaanti muilla keinoin?

Ensi syksynä tehtävät päätökset vaikuttavat vuosikymmeniä, myös kaupunkilaisten terveyteen ja ilmastonmuutokseen. Ei ihme, että keskustelua on käyty vilkkaasti kuukausia. Keskustelusta on kuitenkin vaikea tehdä päätelmiä, koska sen osat eivät yhdisty kokonaisuudeksi.

Energiaratkaisun ydin on, kuinka turvata energiatase eli saada energian kysyntä ja tarjonta vastaamaan toisiaan eri ajankohtina. Kaukolämmön ja sähkön tarve vaihtelevat tunnista toiseen riippuen siitä ollaanko kotona, valmistetaanko ruokaa tai saunotaanko. Päivittäiseen vaihteluun vaikuttavat ulkolämpötila ja teollisuustuotanto. Vuosien ja vuosikymmenien energiantarve riippuu rakennuskannasta, korjausrakentamisesta ja elintasosta.

Joka ikinen tunti kuitenkin on verkkoon tuotettava juuri tarvittava määrä sähköä ja kaukolämpöä. Varastointi on toistaiseksi rajallista ja kallista.

Energiaratkaisulla on varmistettava, että sähköä riittää kylmimpinäkin talviöinä kun ei tuule eikä aurinko paista. Rahaa ei kuitenkaan kannata haaskata ylikapasiteettiin eli turhaan seisoviin voimaloihin.

Kokonaistilanne on mahdollista ymmärtää vasta, kun kysynnän vaihtelut ja tuotannon joustot on huomioitu yksityiskohtaisesti. Nyt näyttää siltä, että useita vaihtoehtoja on pudotettu pois ennen tällaista tarkastelua.

Yksi vaihtoehto on tuoda Helsinkiin kaukolämpöä Loviisan mahdollisesta uudesta ydinvoimalasta tai Nesteen Porvoon-jalostamosta. Molemmista laitoksista syntyy suuri määrä hukkalämpöä.

Mutta huonontaisiko hukkalämmön käyttö rakennusten lämmönsäästötoimien kannattavuutta? Tai miten sähkö tuotettaisiin, jos lämmön ja sähkön yhteistuotanto vähenisi? Energian hajautetun tuotannon tai kysynnän jouston antamia mahdollisuuksia ei ole vielä selvitetty yksityiskohtaisesti, ainakaan julkisuudessa.

Virallisesti Helsingissä jäljellä on enää pari vaihtoehtoa. Aiemmin hylätyistä ehdotuksista saattaisi löytyä elinkelpoisia ratkaisuja, jos ne tutkittaisiin yksityiskohtaisesti.

Suurten energialaitosten vaikutuksissa terveyteen ei näytä olevan isoa eroa, poltetaanko niissä hiiltä vai korvataanko hiilestä 40 prosenttia biopolttoaineella, kuten on suunniteltu. Biopolttoaineiden käyttö vähentää rakennusten lämmittämisen hiilidioksidipäästöjä viidenneksen vain, jos hiilidioksidipäästöjen oletetaan sitoutuvan kasvavaan metsään. Olisi tärkeää keskustella, onko oletus kestävä.

Yksityiskohtainen energiataseen tarkastelu vaatii insinöörin työkaluja. Niitä ei ole ollut kaupunginvaltuutetuille tai kansalaiskeskustelijoille tarjolla, vaikka esimerkiksi kansalaisjärjestöt ovat tarpeen tunnistaneet.

Vastatakseen tarpeeseen on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaissut Sofia- energiatasemallin osana syyskuuksi valmistuvaa Helsingin energiapäätöksen terveysvaikutusten arviointiaan. Malli toimii avoimesti Opasnet-verkkotyötilassa. Sofian avulla etsimme sopivia osallistumisen muotoja ja tuotamme suosituksia energiapäätöksen valmisteluun.

Hyvän päätöksenteon edellytys on avoin keskustelu, joka puolestaan tarvitsee kokonaiskuvaa tulevan energiapäätöksen energia-, kustannus-, terveys-, ilmasto- ja muista vaikutuksista. Silloin kansalaiset voivat muodostaa käsityksensä tärkeistä asioista. Ja asiantuntijat voivat arvioida, ovatko arviointimallin oletukset oikeita.

Avointen nettimallien kaikki yksityiskohdat ovat kenen tahansa nähtävissä ja kommentoitavissa. Niinpä niiden kehittäminen perustuu samaan kuin tiede: jatkuvaan itsensä korjaamiseen avoimen, faktoihin perustuvan kritiikin avulla.

Päätöksenteon kannalta avoimet nettimallit tarjoavat kokonaan uudenlaisen tavan tukea yhteiskunnan päätösvalmistelua.

Jouni Tuomisto

johtava tutkija

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos