Difference between revisions of "Health effects of PM2.5 due to Hämeenkyrö MSWI"

From Testiwiki
Jump to: navigation, search
m
(copied from tyjak)
Line 8: Line 8:
  
 
Estimated PM<sub>2.5</sub> exposure levels among Hämeenkyrö inhabitants are compared with the evidence about exposure-response functions of PM<sub>2.5</sub>. This comparison results in an assessment of the probable health effects among Hämeenkyrö inhabitants if MSWI plant is build.   
 
Estimated PM<sub>2.5</sub> exposure levels among Hämeenkyrö inhabitants are compared with the evidence about exposure-response functions of PM<sub>2.5</sub>. This comparison results in an assessment of the probable health effects among Hämeenkyrö inhabitants if MSWI plant is build.   
 +
 +
Tyypillinen suomalainen taustapitoisuus on noin 7 µg/m<sup>3</sup> [http://heande.pyrkilo.fi/heande/index.php/H%C3%A4meenkyr%C3%B6_MSWI_risk_assessment:_Fine_particles]. Yhden mikrogramman pitoisuuslisäyksen arvioidaan lisäävän kokonaiskuolleisuutta 0.6%. Nykyisen tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että haittoja syntyy myös pienillä pitoisuuksilla. Mitään turvallista alarajaa pienhiukkasille ei siis ilmeisesti ole. Hämeenkyrössä on 10000 asukasta, ja kuolleisuus on noin 100 vuodessa. Niinpä tilastollisesti noin 4 hämeenkyröläistä kuolee pienhiukkasten terveyshaittoihin vuosittain.
 +
 +
 +
'''Moniko kuolee tai sairastuu jätteenpolttolaitoksen takia?'''
 +
 +
Pienhiukkaspäästö jätteenpolttolaitoksesta on laskettu olevan 11 tonnia/vuosi (olettaen, että kaikki ilmaan päätyvät hiukkaset ovat pienhiukkasia eivätkä vähemmän vaarallisia karkeita hiukkasia). Tämä perustuu suurimpaan sallittuun päästöön tällaisesta laitoksesta, ja todellisuudessa päästö on pienempi. (Laitos on pysäytettävä, jos päästöraja ylittyy.) Koko Suomen pienhiukkaspäästö on 25000 tonnia/vuosi. Suuruusluokka siis on kahdestuhannesosa kaikestä päästöstä Suomessa, karkeasti voi arvioida, että Hämeenkyröön suunnitellun voimalan terveysvaikutus on suuruusluokkaa yksi ylimääräinen kuolema neljässä vuodessa koko Suomessa. Lisäksi pienhiukkaset leviävät ulkomaille, ja siellä terveysvaikutus on samaa suuruusluokkaa, luultavasti vähän pienempi. (Toista, altistusosuuteen perustuvaa menetelmää käyttäen päädytään arvioon yksi kuolemantapaus 14 vuodessa, mutta kummassakin tapauksessa on suuruusluokka-arvio, eikä niiden välinen ero ole kohtuuttoman suuri.)
 +
 +
'''Paljonko tästä vaikutuksesta sitten syntyy Hämeenkyrössä?
 +
 +
Tätä voi koettaa arvioida sen perusteella, millaisen pitoisuuden polttolaitos aiheuttaa. Arviomme mukaan pitoisuus laitoksen lähellä nousee 0.01 µg/m<sup>3</sup> (mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa).Tällainen pitkäaikainen pitoisuusnousu on vain 0.15% siitä, mitä Hämeenkyrössä keskimäärin on (arviolta 7 µg/m<sup>3</sup>) [http://www.ktl.fi/portal/english/osiot/research,_people___programs/environmental_health/research/health_risk_analysis/research_projects/kopra/]. YVA-selostusluonnoksen mukaan korkein vuorokausipitoisuus on 0.23 µg/m<sup>3</sup> [http://www.vapo.fi/filebank/2005-pirkan_voima_yva_selostus_final.pdf]. Suuri ero näiden lukujen välillä johtuu siitä, että pienempi on pitkäaikaiskeskiarvo ja suurempi on pahimman pitoisuuden päivä; kaikki muut päivät on puhtaampia. Terveysvaikutukset usein lasketaan pitkäaikaiskeskiarvojen perusteella, koska niiden arvellaan paremmin kattavan kaikki terveysvaikutukset, myös ne jotka syntyvät saastepiikkien takia. Niin teemme tässäkin.
 +
 +
Jos pitoisuus lisääntyy jätteenpolttolaitoksen takia 0.01 µg/m<sup>3</sup>, lisääntyy kuolleisuus 0.006%. Tämä tarkoittaa, että Hämeenkyrön jätteenpolton takia ''Hämeenkyrössä'' kuolee joku kerran 160 vuodessa (0.006 kuolemantapausta vuodessa).
 +
 +
Ei ole julkaistu arvioita riskistä, että joku hukkuu jäihin voimalaitoksen lauhdevesien ohentamalla alueella. Se voi kuitenkin olla samaa suuruusluokkaa, ellei vaarasta tiedoteta. (Tämä vaikutus ei sikäli ole vartailukelpoinen pienhiukkasvaikutusten kanssa, että se kohdistuu vain paikallisesti, kun taas suurin osa pienhiukkasten haitoista syntyy muualla.)
 +
 +
{{needs editing}}
 +
  
  
Line 23: Line 41:
  
 
====Result ====
 
====Result ====
 +
 +
*in Hämeenkyrö: 0.006 cases of premature mortality per year (one in every 160 a)
 +
*in Finland: one premature death in every 4 years

Revision as of 11:19, 21 February 2007

Scope
Human health effects of PM2.5. Potential short-term and long-term health effects among Hämeenkyrö inhabitants caused by PM2.5 originating from the Hämeenkyrö municipal solid waste incinerator.

Description

Estimated PM2.5 exposure levels among Hämeenkyrö inhabitants are compared with the evidence about exposure-response functions of PM2.5. This comparison results in an assessment of the probable health effects among Hämeenkyrö inhabitants if MSWI plant is build.

Tyypillinen suomalainen taustapitoisuus on noin 7 µg/m3 [1]. Yhden mikrogramman pitoisuuslisäyksen arvioidaan lisäävän kokonaiskuolleisuutta 0.6%. Nykyisen tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että haittoja syntyy myös pienillä pitoisuuksilla. Mitään turvallista alarajaa pienhiukkasille ei siis ilmeisesti ole. Hämeenkyrössä on 10000 asukasta, ja kuolleisuus on noin 100 vuodessa. Niinpä tilastollisesti noin 4 hämeenkyröläistä kuolee pienhiukkasten terveyshaittoihin vuosittain.


Moniko kuolee tai sairastuu jätteenpolttolaitoksen takia?

Pienhiukkaspäästö jätteenpolttolaitoksesta on laskettu olevan 11 tonnia/vuosi (olettaen, että kaikki ilmaan päätyvät hiukkaset ovat pienhiukkasia eivätkä vähemmän vaarallisia karkeita hiukkasia). Tämä perustuu suurimpaan sallittuun päästöön tällaisesta laitoksesta, ja todellisuudessa päästö on pienempi. (Laitos on pysäytettävä, jos päästöraja ylittyy.) Koko Suomen pienhiukkaspäästö on 25000 tonnia/vuosi. Suuruusluokka siis on kahdestuhannesosa kaikestä päästöstä Suomessa, karkeasti voi arvioida, että Hämeenkyröön suunnitellun voimalan terveysvaikutus on suuruusluokkaa yksi ylimääräinen kuolema neljässä vuodessa koko Suomessa. Lisäksi pienhiukkaset leviävät ulkomaille, ja siellä terveysvaikutus on samaa suuruusluokkaa, luultavasti vähän pienempi. (Toista, altistusosuuteen perustuvaa menetelmää käyttäen päädytään arvioon yksi kuolemantapaus 14 vuodessa, mutta kummassakin tapauksessa on suuruusluokka-arvio, eikä niiden välinen ero ole kohtuuttoman suuri.)

Paljonko tästä vaikutuksesta sitten syntyy Hämeenkyrössä?

Tätä voi koettaa arvioida sen perusteella, millaisen pitoisuuden polttolaitos aiheuttaa. Arviomme mukaan pitoisuus laitoksen lähellä nousee 0.01 µg/m3 (mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa).Tällainen pitkäaikainen pitoisuusnousu on vain 0.15% siitä, mitä Hämeenkyrössä keskimäärin on (arviolta 7 µg/m3) [2]. YVA-selostusluonnoksen mukaan korkein vuorokausipitoisuus on 0.23 µg/m3 [3]. Suuri ero näiden lukujen välillä johtuu siitä, että pienempi on pitkäaikaiskeskiarvo ja suurempi on pahimman pitoisuuden päivä; kaikki muut päivät on puhtaampia. Terveysvaikutukset usein lasketaan pitkäaikaiskeskiarvojen perusteella, koska niiden arvellaan paremmin kattavan kaikki terveysvaikutukset, myös ne jotka syntyvät saastepiikkien takia. Niin teemme tässäkin.

Jos pitoisuus lisääntyy jätteenpolttolaitoksen takia 0.01 µg/m3, lisääntyy kuolleisuus 0.006%. Tämä tarkoittaa, että Hämeenkyrön jätteenpolton takia Hämeenkyrössä kuolee joku kerran 160 vuodessa (0.006 kuolemantapausta vuodessa).

Ei ole julkaistu arvioita riskistä, että joku hukkuu jäihin voimalaitoksen lauhdevesien ohentamalla alueella. Se voi kuitenkin olla samaa suuruusluokkaa, ellei vaarasta tiedoteta. (Tämä vaikutus ei sikäli ole vartailukelpoinen pienhiukkasvaikutusten kanssa, että se kohdistuu vain paikallisesti, kun taas suurin osa pienhiukkasten haitoista syntyy muualla.)Needs editing


Definition

Unit

cases/a

Result

  • in Hämeenkyrö: 0.006 cases of premature mortality per year (one in every 160 a)
  • in Finland: one premature death in every 4 years