Difference between revisions of "Talk:Environmental impact assessment directive"
(→EIA directive works mostly very well) |
(→The participation process required in the EIA directive is useless) |
||
| Line 29: | Line 29: | ||
{{attack|# |It is not useless since citizens and those whom the project is concerning may propose alternative plans to the planned project. And this might have an effect to the outcome e.g. the planned plant will be built somewhere else.|--[[User:Juho Kutvonen|Juho Kutvonen]] 13:47, 25 January 2013 (EET)}} | {{attack|# |It is not useless since citizens and those whom the project is concerning may propose alternative plans to the planned project. And this might have an effect to the outcome e.g. the planned plant will be built somewhere else.|--[[User:Juho Kutvonen|Juho Kutvonen]] 13:47, 25 January 2013 (EET)}} | ||
| + | {{attack|# |It is not useless because when everybody can participate it ensures more transparency in decision-making, and social acceptance.|--[[User:Salla|Salla]] 14:36, 25 January 2013 (EET)}} | ||
}} | }} | ||
Revision as of 12:36, 25 January 2013
- This page contains structured discussions created for the Darm 2013 course. For details of the task, see Darm homework 7
Contents
- 1 EIA directive works mostly very well
- 2 The participation process required in the EIA directive is useless
- 3 The current proposal does not leave enough flexibility to member states
- 4 Accredited quality controllers will not improve the EIA process
- 5 YM:n tehtäväksianto STM:lle
- 6 Kannanottoja YVAL toimivuusarviointiin liittyen
EIA directive works mostly very well
| Statements: EIA directive works mostly very well
Resolution: Under discussion (to be changed when a conclusion is found) (A stable resolution, when found, should be updated to the main page.) |
| Argumentation:
⇤# : It works poorly because a highway was built in front of my summer cottage. --Jouni 13:03, 24 January 2013 (EET), an imaginary citizen ⇤# : there is a possibility of increase of contamination due to the hazardous wastes --Soroushm 13:20, 24 January 2013 (EET) Add argumentation using attack-, defend- and comment buttons ⇤# : EIA directive does not work mostly very well, because it has not significantly changed after 25 years of application, despite the policy, legal and technical context has evolved considerably. --Salla 14:15, 25 January 2013 (EET)
←# : It works rather well because EIA directive has increased and enhanced knowledge concerning environment in planning and decision making. In addition, citizens, organizations and authorities have enhanced opportunities to participate planning projects.(Jantunen J ja Hokkanen P. YVA-lainsäädännön toimivuusarviointi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toimivuus ja kehittämistarpeet. 2010. Suomen ympäristö 18,2010 --Juho Kutvonen 23:08, 24 January 2013 (EET)[1] |
The participation process required in the EIA directive is useless
| Statements: The participation process required in the EIA directive is useless
Resolution: Under discussion (to be changed when a conclusion is found) (A stable resolution, when found, should be updated to the main page.) |
| Argumentation:
⇤# : Although there were some limits in participation previously but some changes have been made to increase the public participation so that public can take part in assessment and decision making policies and their ideas or comments are collected to improve the assessment --Soroushm 13:20, 24 January 2013 (EET) ⇤# : It is not useless since citizens and those whom the project is concerning may propose alternative plans to the planned project. And this might have an effect to the outcome e.g. the planned plant will be built somewhere else. --Juho Kutvonen 13:47, 25 January 2013 (EET) ⇤# : It is not useless because when everybody can participate it ensures more transparency in decision-making, and social acceptance. --Salla 14:36, 25 January 2013 (EET) |
The current proposal does not leave enough flexibility to member states
| Statements: The current proposal does not leave enough flexibility to member states
Resolution: Resolution not yet found. (A stable resolution, when found, should be updated to the main page.) |
| Argumentation:
⇤# : The proposal will improve the provisions regarding the quality of the EIA with the aim of achieving a high level of environmental protection. the new policies will simplify and facilitate the precedures and eliminate the unnecessary actions. as a result the process will be easier for state members --Soroushm 13:37, 25 January 2013 (EET) |
Accredited quality controllers will not improve the EIA process
| Statements: Accredited quality controllers will not improve the EIA process
Resolution: Under discussion (to be changed when a conclusion is found) (A stable resolution, when found, should be updated to the main page.) |
| Argumentation:
←# : it is posssible to have some disadvantages in assessmnet and participation if socio-economic costs are not taken into account then as a ressult the directive would be less efficient because it affects the decision making process which divided into three problems such as analyses, risk of EIA and screening precedure. that is why they might worsen the process. --Soroushm 13:56, 25 January 2013 (EET) Add argumentation using attack-, defend- and comment buttons |
YM:n tehtäväksianto STM:lle
14.11.2012 14:47, Kannisto Reetta (STM) kirjoitti:
Hei,
Euroopan komissio on 26.10.2012 antanut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotuksen direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta tiettyjen julkisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin osalta.
YM on pyytänyt muiden muassa STM:ä nimeämään edustajan asiantuntijaryhmään valmistelemaan Suomen kantoja ehdotukseen (liite 1).
Jari Keinäsen esitys on, että työryhmän jäseneksi nimettäisiin Mikko Paunio (HTO) ja varajäseneksi Jouni Tuomisto (THL). Teen tämän sisältöisen esityksen kansliapäällikölle.
YM on lisäksi pyytänyt toimittamaan direktiiviehdotusta koskevia kirjallisia kommentteja huomisen 15.11. aikana (liite 2). Mahdolliset kommentit voi toimittaa osoitteeseen lasse.tallskog (ät) ymparisto.fi
Kannanottoja YVAL toimivuusarviointiin liittyen
Ympäristövaikutusten arvioinnissa nykymuodossaan on joitain oleellisia heikkouksia. Nostamme esiin kolme keskeistä asiaa.
1. YVA-lain tavoitekuvaus on ympäripyöreä. Huomiota kiinnitetään vain yksittäisiin erillisiin haasteisiin, mikä estää havaitsemasta YVA-menettelyn ja sitä määrittävän YVA-lain laajempia ongelmia. YVA-laissa on varsin ympäripyöreästi kuvattu tavoitteet (YVA-laki 1994/468 1§): "Tämän lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia." YVA-laki siis pyrkii edistämään YVA-menettelyä, josta laissa itsessään säädetään. Tavoite siis ohjaa tarkastelemaan sitä, miten YVA-lailla säädettyä menettelyä on toteutettu ja toteaa YVA-lain ja YVA-menettelyn toimivan varsin hyvin, koska sitä tapahtuu mitä lailla on säädettykin. Tarkastelun kehämäisyys jättää oleellisia kysymyksiä tarkastelun ulkopuolelle, esim. kuinka hyvin YVA-laki edistää ympäristövaikutusten arvioinnin perimmäisiä tarkoituksia kuten kestävää kehitystä, tai onko tarpeen tai järkevää säätää ympäristövaikutusten arvioinnista omana lakinaan?
Niin EU:n YVA-direktiivi kuin Suomen YVA-lakikin ovat hyvin prosessikeskeisiä, eli pikemminkin määrittävät YVA-prosessia ja sen suorittamista kuin sen tarkoitusta tai vaikuttavuutta. Tämä on ollut varsin yleinen suuntaus niin ympäristövaikutusten arvioinnin teorioiden kehityksessä kuin niiden yhteydessä toteutettavien osallistumisprosessien kehityksessä ja toteutuksessakin, mutta se on laajalti todettu rajoittuneeksi ja käytännössä huonosti toimivaksi näkökulmaksi (esim. Cashmore 2004[1], Doelle ja Sinclair 2006[2], O'Faircheallaigh, 2010[3] ja Pope et al. 2004[4]). YVA-lain tavoitemäärittelyn, YVA-menettelyn vaikuttavuuden ja YVA:n vaikuttavuuden mittaamisen haasteita on käsitelty myös EFEIA-projektin tuloksia käsittelevässä artikkelissa (Pölönen et al. 2010[5]).
YVA-lain toimivuutta tulisi arvioida myös vertaamalla lain määrittämän YVA-menettelyn vaikuttavuutta suhteessa ympäristövaikutusten arvioinnin perimmäisiin tarkoituksiin. Tällainen arviointinäkökulma loisi myös paremman viitekehyksen tarkastella YVA-lain ja YVA-menettelyn haasteita ja puuttua niihin. Tällaisia vaikuttavuutta paremmin huomioivia viitekehyksiä on kehitetty ja käytössä esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön Tekaisu-hankkeessa, jossa kehitetään terveysvaikutusten arviointia.
2. Terveysvaikutusten arvioinnin heikkous on yksi nykymuotoisen YVA-menettelyn tärkeistä haasteista. Ympäristövaikutusten arviointien toteuttajien tieto ja osaaminen ympäristön kautta välittyvien terveysvaikutusten arvioimisen suhteen on usein riittämätöntä. Terveysvaikutusten arviointi saatetaan jättää YVA:ssa kokonaan tekemättä tai se voidaan toteuttaa hyvin pinnallisesti esim. vertaamalla mitattuja tai mallinnettuja pitoisuuksia ohje- tai raja-arvoihin ja toteamalla että terveysvaikutuksia ei ole. Terveysvaikutukset ovat kuitenkin hyvin tärkeitä esim. YVA:ssa tarkasteltavien hankkeiden lupapäätöksiä tehtäessä ja myös kommunikoitaessa hankkeiden ympäristövaikutuksia kansalaisille.
Terveysvaikutusten arvioinnin asemaa tulee vahvistaa YVA-laissa, YVA-menettelyä käsittelevässä ohjeistuksessa, YVA-prosessien valvonnassa sekä YVA-lain ja YVA-menettelyn kehitystyössä. YVA-säädöksiin on tarpeen määritellä riittävän yksityiskohtaisesti, millä periaatteilla terveysvaikutuksia tulee arvioida. Voidaan antaa ohjeita menetelmistä, esim. voidaanko tyytyä vertaamaan altistumista ohjearvoihin, vai tulisiko haittoja arvioida määrällisesti väestötutkimuksiin perustuvien vastefunktioiden avulla.
3. YVA:n toteuttamisessa on vaarana tarpeettomasti rajata osallistumista valikoituihin asiantuntijatahoihin. Nämä prosessit ovat lähtökohtaisesti liian suljettuja. YVA-prosessin laadun parantamiseksi edellytettävä akkreditointi toimisi avoimuuden tavoitetta vastaan ja johtaisi näkökulman kapenemiseen ja siten pikemminkin huonompaan kuin parempaan laatuun. YVA on luonteeltaan monitieteellinen, ja se vaatii useiden alojen asiantuntijoita. Esimerkiksi terveysnäkökohtien huomiointi luultavasti huononisi. Avoimemmalla arviointiprosessilla voisi hyvinkin esim. internetiä hyödyntäen osallistaa YVA:sta kiinnostuneet tutkijat ja kansalaiset, esittämään näkemyksensä meneillään olevasta YVAsta jo hyvissä ajoin ja varsin vähäisin lisäresurssein. Ratkaisevaa tässä on ottaa käyttöön sellaisia käytäntöjä, jotka todella mahdollistavat esiin nostettujen näkemysten täysipainoisen huomioimisen osana YVAa.
Tällä hetkellä YVA-prosessi on erillään sekä itse hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta että lupaprosessista. Tämä estää YVAn toimivuutta käytännössä ja rajoittaa niitä ympäristöhyötyjä, joita sillä voisi olla.
Osallistuminen on erillinen prosessi YVAn rinnalla. Se on luonteeltaan järjestettävä tapahtuma eikä olennainen keino kerätä arvioinnin ja itse hankkeen kannalta tärkeää tietoa. Erityisesti, kuulemisissa pitäisi edetä kohti jatkuvaa kommentointi- ja osallistumismahdollisuutta sen sijaan, että osallistumisaikaa rajataan kuten nyt suunnitellaan artiklassa 6. YVAssa tulee pyrkiä avoimempiin arviointiprosesseihin ja kattavampaan merkityksellisten näkökulmien huomioon ottamiseen.
Mitä yllä on sanottu YVA-prosessin avoimuudesta pätee myös tähän YVA-direktiivin valmistelutyöhön.
Suurimmat YVAn haasteet eivät ole teknisessä vaikutusanalyysissä vaan huonossa kyvyssä toisaalta tunnistaa kaikkia niitä tekijöitä, joita yhteiskunnassa pidetään olennaisina ympäristön tai terveyden kannalta, ja toisaalta nähdä mitä käytännöllisiä vaikutuksia ja yhteiskunnallisia merkityksiä YVAn tuloksilla oikeastaan on. Tämän kokonaisuuden ymmärtämiseen tarvitaan laajaa toimijoiden, sidosryhmien, asiantuntijoiden ja päättäjien osallistumista.
Yhteenvetona voi todeta tulevien toimivuusarviointien tarvitsevan
- keskittymistä arvioimaan perimmäisten tavoitteiden saavuttamista muodollisten tai välitavoitteiden sijasta,
- perusteellisemman arvion terveysvaikutusten arvioinnin roolista,
- avoimemman prosessin, jossa lähtökohtaisesti kaikki kiinnostuneet voivat osallistua arviointiin.
Viitteet:
- ↑ Cashmore, M. 2004. The role of science in environmental impact assessment: process and procedure versus purpose in the development of theory. Environmental Impact Assessment Review 24(2004) 403-426.
- ↑ Doelle, M., Sinclair, A.J. 2006. Time for a new approach to public participation in EA: Promoting cooperation and consensus for sustainability. Environmental Impact Assessment Review 26(2006) 185-205.
- ↑ O'Faircheallaigh, C. 2010. Public participation and environmental impact assessment: Purposes, implications, and lessons for public policy making. Environmental Impact Assessment Review, 30(2010) 19-27.
- ↑ Pope, J., Annandale, D., Morrison-Saunders, A. 2004. Conceptualising sustainability assessment. Environmental Impact Assessment Review 24(2004) 595-616.
- ↑ Pölönen, I., Hokkanen, P., Jalava, K. 2010. The effectiveness of the Finnish EIA system - What works, what doesn't, and what could be improved?. Environmental Impact Assessment Review 31, 120-128.
