Talk:Science-policy interface

Application to the Academy of Finland 25.9.2013

The application written in Finnish was sent to the Kunnallisalan kehittämissäätiö. The basis for the Academy application is similar, but more theoretical work will be done to identify problems in the science-policy interface, and larger practical case studies will be done. And the application should be translated into English.

• Instructions

Metadata about document Avoimen päätösvalmistelun työkalutestaus (rahoitushakemus SA:lle 9/2013) (in Finnish) help

Nimi: Avoimen päätösvalmistelun työkalutestaus (rahoitushakemus SA:lle 9/2013) Tehtäväryhmä: 6.00.01.08 Tehtäväryhmän nimi: Rahoitushakemus Rekisteröinti: Vastuualue: YMAL Vastuuhenkilö: Jouni Tuomisto Luotu: 3.9.2013 Säilytysaika: 15 v Säilytysmuoto: Sähköinen Julkisuus: Julkinen Suojeluluokka: 2 (tutkimuksellisista, juridisista tai taloudellisista syistä suojeltavat asiakirjat) Lisätiedot: Pysyvä linkki: [5] Hyväksyntä: Ei ole

Abstract

There is fair agreement that more participatory approaches to societal decision making would, in general, be a positive thing. It has been seen important especially when including objectives such as environment, health, or wellbeing. Also, more extensive use of scientific information is widely believed to produce better decisions. However, it has been unclear how to improve from the current situation. Widely known problems are that open discussions are often hijacked by extremists and the moderate majority is not heard; careful researchers don't win debates against populists in two-minute time frame; and the public is unable to conclude between competing hypotheses even if a clear majority of researchers are in agreement. So, there is no guarantee that a participatory or evidence-based decision process actually succeeds in a particular case.

There is recent research showing that it is especially the practices of policy making (rather than e.g. better communication by researchers) that should be changed to improve participation and the use of evidence. However, cultural practices of decision making change slowly. Therefore, in this project we implement and study situations where practices are only changed within a limited context, namely an open decision support club, or decision club for short.

The decision club is a joint effort and forum for decision makers, researchers, and all stakeholders. The club focusses on creating shared understanding about a decision situation, the options considered and outcomes expected. The purpose of the club is to produce an open web report including quantitative modelling and recommendations to support the decision. Anyone can join the club, but the members must follow its practices and rules about e.g. structured discussion and criticism based on relevance and facts. The work is organised and done in a web-workspace designed for this task, and it is managed by trained moderators. The overall objective is to produce and recommend better practices for current decision making processes and organisations.

We hypothesise that the practical challenges performed and studied in the case studies of this project will demonstrate that a) the participatory processes are manageable and efficient if implemented within such decision clubs and workspaces, b) the recommendations produced take into account the plurality of views present in the society, c) the conclusions made are systematically consistent with scientific knowledge, and d) the information produced will be practical and applicable in the particular decision situations that are examined. Overall, we hope that such decision club approach will gain popularity due to its good decision support performance, which - importantly - can and will be measured with explicit indicators.

The main practices of the decision club and the technical solutions of the workspace have already been developed, implemented, and tested in pilot projects. For the first time, we will implement these practices and methods in large-scale, real-life case studies with actual decision making processes, participation by citizens, and useful and practical decision support. The research in this project will be about the applicability and performance of the method: Are decision makers willing to use the method in their work and why? Are the rules developed practical enough to actually guide discussions, participation, and research? What improvements are needed to increase the use of decision clubs and the performance of current societal decision making?

--tiivistys voisi olla paikallaan - keventäisin kuvausta vähemmän tekniseksi. Voisi esim. aloittaa siitä, että osallistavuus on viime aikoina noussut esiin järjestötoiminnasta hallituksen linjauksiin asti ja nyt tavoitteena on tutkia mikä osa tästä on kvantifioitavissa avoimella prosessilla ja kehittää nykyaikaista teknologiaa hyödyntäviä välineitä tähän ajankohtaiseen haasteeseen vastaamiseksi ja siihen liittyvien tutkimusongelmien kartoittamiseen; yksityiskohtaisempia kuvauksia voi siirtää myöhempään osaan hakemustekstiä. Hakemuksessa voisi viitata Valtioneuvoston tiedotteeseen 5.9.2013: "Hallitus hyväksyi tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta koskevan periaatepäätöksen" [6] 'Elämme tietoyhteiskunnassa vasta, kun tietoa ja tutkittua tietoa käytetään systemaattisesti päätöksenteon tukena Nyt tehty päätös vie Suomea merkittävästi kohti todellista tietoyhteiskuntaa. Sektoritutkimusjärjestelmän tulee ennakoida yhteiskunnan muuttuvia tietotarpeita. Sen on kyettävä joustavasti muuttamaan tutkimuksen painopisteitä ja tuottamaan tarvittavaa tietoa päättäjille sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tavoitteena on, että tutkimus toimii yhteiskunnan kehittämisen ja päätöksenteon strategisena resurssina, toteaa pääministeri Jyrki Katainen.' - alottaisin jotenkin muuten kuin "more participatory .. is a positive thing"; sen sijaan voisi viitata suoraan siihen tosiasiaan että uudet teknologiat voivat parantaa demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia, ja viimeaikainen kehitys on osoittanut (ks.esim. Avoin ministeriö ymv.) että kansalaiset ovat kiinnostuneita tästä;: --Jouni 17:39, 19 September 2013 (EEST) {{{3}}}

Research plan

Guidance for the research plan: Finnish English

Project info

• 1. Principal investigator (PI), title of research project, site of research, duration of project (months)

• Hakijan nimi/ Hakijayhteisö/ Yhteyshenkilö: Jouni Tuomisto
• Toimi ja työpaikka: johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveyden osasto
• Oppiarvo (ja jatko-opiskelupaikka): LT, dosentti
• Osoite: THL, PL 95
• Puhelin: 0295246305
• Postitoimipaikka: 70701 Kuopio
• Sähköposti: jouni.tuomisto[at]thl.fi
• Tutkimuksen nimi: Avoimen päätösvalmistelun työkalutestaus

Background

• 2. Background
  • significance of the research nationally and internationally
  • previous research pertaining to the topic (in brief) and how the research project links to it
  • how the research project links to other research by the PI or research team

Merkitys

• Hallitusohjelman kirjaus
• IPCC?
• Yhteiskunnallinen päätöksenteko on monimuotoista puuhaa
• Päätöstyökalut eivät voi korvata sitä, mutta ne voivat tukea ja jäsentää tarjoamalla keskustelufoorumin
• Open decision support society or Decision society ODDS

Aiempi tutkimus

• Aiempi tutkimus on osoittanut ongelman tiedon käytössä
• Tähän metoditaulukko

Oma liittyvä tutkimus

• Verkkodemokratiaseura ym avoin demokratia
• Vesi ja terveys,
• Minera

Significance of the research

--# : Heikkoudet (hyvä huomioida tekstissä ja kääntää vahvuuksiksi?): - Only a small fraction of decision-making problems can be fully quantified since (i) uncertainty is often huge and challenging to quantify; (ii) sufficiently accurate and unbiased computational models may not be available for 'objective' evaluation; (iii) values play important role and any quantification scheme for them will be biased. On the other hand, open decision making process will make all this transparent and subject to criticism. This could be emphasized even more. - Some rules will be computationally much easier to implement than others; decision-making will be a compromise between the theoretical ideal and practical implementation - how this is taken into account? - What incentives there would be for decision-makers to use the decision club? Transparency in general, and collecting feedback from larger stakeholder group - anything else? To me a main bottleneck seems that it will be difficult to gather critical masses in the Finnish scale - Implementation can be laborious(?) How this relates to the expected gain for a participant. - " In addition, many people have serious doubts whether the practice could work in reality." -> välttäisin tämän tyyppisten luonnehdintojen kirjaamista tekstiin; sen sijaan voidaan suoraan osoittaa potentiaaliset haasteet ja kertoa miten ne pyritään ratkaisemaan

Vahvuuksia joita voisi ehkä painottaa vieläkin enemmän: - new tools for participation and transparency, in accordance with other current societal movements and open data; however more detailed research into these processes is now needed - fuzzy processes and Bayesian approaches provide tools to (i) take uncertaninty explicitly into account in the analysis and (ii) to improve the models gradually when new information & data becomes available (this is mentioned in the table but could be emphasized also in the text since these computational schemes are also otherwise topical in modern science; on the other hand full Bayesian models are often difficult to implement) --Jouni 17:39, 19 September 2013 (EEST)

←# : Vahvuuksia: Even if a decision support model is - due to lack of information - so simplistic that it does not help the decision maker in any way, it may still be very illuminating and useful to a stakeholder who is not aware of the details of the issue. In addition, the possibility to combine a large number of distinct decision situations into one system offers unforeseen possibilities. Even if the system is unable to give guidance to a single decision maker, it may identify such combinations of multiple decisions that will clearly lead to an unfortunate situation for all, thus suggesting a need for negotiations. --Jouni 06:53, 20 September 2013 (EEST)

Previous research has found that a major problem in the science-policy interface actually lies in the inability of the current political processes to utilise scientific knowledge in societal decision making (Pohjola, 2013) . This observation has lead to the development of a pragmatic guidance for closer collaboration between researchers and societal decision making. The guidance is called Open Decision Making Practice and it was developed by National Institute for Health and Welfare (THL) and Nordem Ltd in 2013. The main points of the practice are listed below.

We have developed a method aiming at bridging the gap between science and policy. The idea is to offer a place, or more precisely a web-workspace, to share knowledge and learn from others. In the web-workspace both scientific knowledge and policy alternatives and objectives are systematically represented. The workspace does not replace the actual decision making and its processes. Instead, it improves the processes of decision support by offering practices and tools to describe any information relevant for a decision maker trying to find an answer to the key question: what would be a wise decision option to choose in this situation, when we want to achieve such-and-such outcomes?

The workspace is useful for decision making, if it serves the information needs of everyone involved in or affected by that decision. Specifically,

• the decision makers can find all information they need for the decision, with quality good enough for their needs,
• stakeholders find it a useful way to contribute and influence the decision,
• researchers can see that scientific knowledge is represented comprehensively and truthfully.

Societal decision making inevitably contains all kinds of human activities, including election campaigns, lobbying, TV discussions, negotiations, committee meetings, writing and reading of reports, priority setting, public hearings, and enthusiastic involvement. The decision support workspace does not attempt to cover all of this. Instead, it has a more specific role of organising and synthesising the information produced in or used by these activities.

The main advantage of the common workspace is that specific rules for improving the quality of information can be implemented within the workspace, even if they cannot be applied in the policy process itself. An example of such a rule is open criticism. In the workspace, it is possible to go into the very detail of defending or attacking a statement using all available scientific information. This is simply impossible in a TV debate. Thus, the workspace improves the making of science-based interpretations within a decision making process, but it cannot replace TV debates in raising public interest in a topic.

In a decision process with high stakes and open participation, an obvious question is: who decides? Who decides the winner of a scientific debate? Who decides whose valuations are used in selecting the best decision option? In addition to the problem owner who can define the question to be looked at, none of the participants has an authority over the others. Still, the workspace functions using a few principles. First, there are rules that must be obeyed, and often these rules reveal a clear winner of a debate even without an umpire. Second, sometimes conditional clarity is reached: given these valuations or premises, one conclusion is made, and given other valuations, another conclusion. Third, even fuzzy or unclear conclusions are informative, as they reduce false certainty in decision making. Rather than having an authority who can rule others, the work process actually needs moderators who guide participants to applying the common rules.

Because the rules of working, rather than a predefined authority, guide the conclusions of the work, it is crucial to have good rules. They should promote open participation, relevance of information, and truthlikeness of information all at the same time. The rules should be specific and practical. They should help to evaluate the contributions and organise and synthesise the information obtained. We will very briefly list different rules or methods that are applied in Open Decision Making Practice in order to achieve these objectives.

Previous research

There is no room to describe the rules in detail, but each row in the table is based on years of scientific development and work. To our knowledge, this is the first time when these methods have been combined into a coherent whole and implemented in decision support.

Table 1. Properties needed and rules or methods applied to achieve the properties.

Property strived for	Method to be used	Description	Reference
Participation and contributions
Anyone can participate in decision support.	An open wiki workspace in the internet. In this project, Opasnet is used.	Technically similar to Wikipedia that synthesises knowledge from a large group of self-organised contributors. A key idea of Wikipedia was to realise that many people can be motivated to collect information for common good.	Jimbo Wales
Discussions converge to a resolution.	Pragma-dialectic discussion rules are applied systematically with contributions.	The rules define how a statement is accepted or rejected based on defends or attacks by arguments. Arguments may be about relevance and consistence with observations.	Eemeren and Grootendorst ##REF
Valuations (value judgements) are expressed and critically evaluated.	Quasi-realistic moral philosophy is applied.	Moral statements are ultimately based on expressed feelings of individuals. Once expressed, they can be evaluated with the same tools as factual beliefs or propositions.	Simon Blackburn ##REF
Preferences of several stakeholder groups need to be assessed.	Stakeholder valuation elicitation	Stakeholders are asked to rank different realisations of outcomes. A probability distribution is created based on the answers.	Roger Cooke ##REF, Villie Flari ##REF
Citizen feedback should be collected also in map-based format.	Soft GIS and other map-based user interfaces are applied in case studies.	With these tools citizens and other stakeholders can view results and give contributions in a location-dependent way.	##REF jokin PehmoGIS-julkaisu tai nettisivu
Criticism and uncertainties
Scientific reasoning (instead of e.g. loudest voice winning) is used.	The scientific method of criticism is applied.	Focus on falsifiable hypotheses. New hypotheses are treated as possibly plausible a priori. The main work is to try to falsify the hypotheses. (See also Discussion above.)	Karl Popper ##REF
Descriptions reflect the current uncertainties in a quantitative manner.	Probabilities are always used to describe uncertainty.	Bayesian approaches are applied. Uninformative priors are used if data is scarce.	Bayesian ##REF
Estimates are used systematically even if there are no measurements.	The classical method of expert judgement is used.	Experts produce probability distributions that can be weighted against expert performance.	Cooke et al, 1991. Experts in Uncertainty ##
Modelling
Decision situations are described in such a way that justifiable guidance can be given.	Decision theory and decision analysis are used.	Decision analysis use probabilistic approaches and utilities to express decision options, impacts, uncertainties, and valuations.	Howard Raiffa, David Lindley, others.##REF
Seamless interfaces are used between oral discussions, written descriptions, and quantitative modelling.	Structured discussions, ovariables, and OpasnetUtils are used.	A systematic information structure with standardised information objects is used. Further work in this part is needed (see Objectives).	Tuomisto and Pohjola 2007 ORA-raportti##, Rintala et al 2013 OpasnetUtils-paketti##
Evaluation and management of work
The contributions of self-organised stakeholders needs to be managed and synthesised.	The ideas of wisdom of crowds and mass collaboration are used.	The work is chopped into bite-size pieces, people are promoted to act in an independent and decentralised way, and the contributions are synthesised into the structured information objects. For moderating the process, see interactional expertise above.	James Curowiecki 200? ##REF, Don Tapscott, Anthony Williams ##REF
The work process must be followed and managed.	Open decision making practice is used for evaluation and management.	The practice consists of evaluation criteria such as properties of good assessment. These are used to evaluate the current and foreseeable progress, and directed towards the objectives of the work.	Pohjola ym 2013 ##REF op_fi:Avoin päätöksentekokäytäntö
Open participatory processes must be organised while maintaining high scientific quality.	Interactional expertise is used.	Specific management skills for the methods listed in this table are taught to moderators, who follow and manage the contributions of participants.	(##REF about Interactional expertise) Pasi Pohjola tietänee.
Work process management should follow national guidelines.	The method applied is in agreement with enterprise architecture.	The work processes are looked at from four perspectives: knowledge, practices, information systems, and information technology.	Ministry of Finance, 2011 ##REF VM:n ohje kokonaisarkkitehtuurista
Practice development should follow guidelines in the social and health sector	The method applied is in agreement with and developed together with Innovillage.	Innovillage has guidance about how to develop, implement, and evaluate innovations and useful practices. E.g. the co-creation and evaluation practices used in this project are from Innovillage.	##REF Innokylä: nettisivu vai julkaisu? REA-arviointi?

This approach has been developed in THL for several years. So far, we have many theoretical and technical solutions developed so that the apparatus can be used in decision support in practical, real-life situations. There is no space o describe all important methods in detail. However, some of the most important innovations are described here.

Sudoku analogue: There are 9⁸¹ different possibilities in an empty sudoku, and even in a typical starting position of a sudoku there is only one solution but more than 10⁵⁰ potential but wrong alternatives - more than atoms on Earth. Still, even a child can learn to rule out implausible alternatives and eventually find the only solution. Because real-life problems are much more complicated and fuzzy than sudokus, we need a large group of people to work on a problem and the help of computers to remember, calculate, compare, and reject implausible decision options and descriptions about how things might be. However, it should be possible to develop straightforward rules and practices that could be used to guide decision support, even if there are many possible solutions. Many of those practices and technologies have already been developed and tested in laboratory conditions. This project will test them in real-life decision situations.

The guidance focuses on the decision support part, although the whole chain of decision making from decision identification to decision support, actual making of the decision, implementation, and finally outcomes of the decision are considered during the whole process. The practice identifies four main parts of work:

• The decision maker publishes the objectives of the decision. This is used to guide all subsequent work.
• The execution of decision support is mostly about collecting, organising and synthesising scientific knowledge and values in order to inform the decision maker to reach her objectives.
• Evaluation and management of the work (of decision support and decision making) continues all the way through the process. The focus is on evaluating whether the work produces the intended knowledge and helps to reach the objectives.
• Interactional expertise is needed to organise and synthesise the information. This requires specific skills that are typically available neither among experts nor decision makers.

The execution of decision support may take different forms. Currently, the practices of risk assessment, health impact assessment, cost-benefit assessment, or public hearings all fall under this broad part of work. In general, the execution aims to answer these questions: "What would the outcomes be if decision option X was chosen, and would that be preferable to outcomes of other options?"

In Open Decision Making Practice, the execution strictly follows six principles. Each of them is sometimes implemented already today, but so far they have not been implemented systematically together.

• Intentionality: All that is done aims to offer better understanding to the decision maker about outcomes of the decision.
• Shared information objects: all information is shared using a systematic structure and a common workspace where all participants can work.
• Causality: The focus is on understanding the causal relations between the decision options and the intended outcomes.
• Critique: All information presented can be criticised based on relevance and accordance to observations.
• Reuse: All information is produced in a format that can easily be used for other purposes by other people.
• Openness: All work and all information is openly available to anyone interested. Participation is free. If there are exceptions, these must be publicly justified.

In THL, we have developed the workspace Opasnet that enables the kind of work described above (http://en.opasnet.org). We have also performed environmental health assessment in the workspace using probabilistic models that are open (and open source code) to the last detail. Most of the technical problems have been solved, so it is possible to start and perform new assessments as needed. However, we have also identified urgent development needs.

First, the proposed practice would change many established practices in both decision making and expert work. We have found it very difficult to convince people to try the new approach. It is clearly more time consuming in the beginning because there are a lot of new things to learn, compared with practices that are a routine. In addition, many people have serious doubts whether the practice could work in reality. The most common arguments are that open participation would cause chaos; learning the workspace with shared information objects is not worth the trouble; the authority of expertise (or experts) would decline; and that new practices are of little interest to experts as long as a decent assessment report is produced.

Second, there are many development needs in the interactional expertise. Even if there is theoretical understanding about how assessments should be done using shared information objects, little experience or practical guidance exists about how to do this in practice. The input data can be very versatile, such as a critical scientific review of an exposure-response function of a pollutant, a population impact estimate from an economic or environmental model, or a discussion in a public hearing. All of this data is expected to be transformed into a shared description that is in accordance with causality, critique, openness, and other principles listed above. Research, practical exercise, and training is needed to learn interactional expertise.

Tietoa ei käytetä yhteiskunnallisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa niin tehokkaasti kuin pitäisi. Tämä koskee niin asiantuntijatietoa kuin ihmisten arvoja ja mielipiteitäkin. Ongelmaa on siinä, että asiantuntijat eivät osaa tuottaa tietoa hyödyllisessä ja helppokäyttöisessä muodossa. Mutta ongelmaa on erityisesti siinä, että päätösvalmistelun käytännöt eivät tue riittävästi avoimen tiedon käyttämistä ja että päättäjät eivät osaa sitä vaatia.

Jos tiedon käyttöä päätöksenteossa halutaan parantaa, on onnistuttava läpäisemään kaksoismuuri, joka muodostuu toisaalta päätöksenteon ja toisaalta asiantuntijatyön vakiintuneista, tiedon leviämistä estävistä käytännöistä. Pelkkä yhden muurin murtaminen ei riitä, koska jäljelle jäänyt muuri estää päättäjiä ja asiantuntijoita näkemästä sen takana olevia hyötyjä ja tarpeita. Niinpä he usein päätyvät pitämään käytäntöjen (varsinkin omiensa) muuttamista turhana. Välitön tavoitehan saavutetaan perinteiselläkin tyylillä, kun päätökset tulevat tehdyksi ja tutkimustulokset artikkeleina julkaistuksi. Mutta silloin jää näkemättä, mitä arvokasta lisätietoa päätösvalmisteluun tai hyötykäyttöä tutkimustuloksille olisi kaksoismuurin takana ollut.

Tilanteen parantamiseksi on esitetty muun muassa, että tieteellisten arviointien politiikkarelevanssia pitää lisätä (Perrings ym. 2011) ja niissä pitäisi paremmin huomioida päätöksenteon todellisuus ja tarpeet sekä ei-tieteellinen ns. paikallinen tieto (Briggs ja Knight 2012, Hulme ym. 2011) . Tiedon politiikkavaikuttavuuden kannalta keskeisiä ovat kuitenkin myös päättäjien kyky ja valmiudet käyttää tietoa päätöksenteon tukena (Lankinen ym. 2012, Junnila 2012) . Tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa ei kuitenkaan ole tutkimuksessa paljonkaan kiinnitetty huomiota, vaan tiedon ja päätöksenteon tarkastelut ovat pääasiassa keskittyneet tiedon tuotantoon (Jones 2009) . Tuoreessa ympäristöterveysarviointia koskevassa tutkimuksessa onkin esitetty, että tiedon vaikuttavuuden pullonkaulana ovat nimenomaisesti päätöksenteon tietokäytännöt (Pohjola 2012) . Vaikuttava tietoon pohjautuva päätöksenteko siten edellyttää moninäkökulmaista, perusteltua ja käytännöllistä tiedon tuotantoa sekä tiedon tehokasta hyödyntämistä.

Laajaa näkemystä ja tietopohjaa tarvitaan etenkin ympäristöä ja terveyttä koskevassa päätöksenteossa sillä ne ovat keskeisiä asioita käytännöllisesti katsoen kaikille yhteiskunnan jäsenille. Ympäristön ja terveyden kannalta tärkeiden päätösten tueksi tarvitaankin sekä tieteeseen että arvoihin pohjautuvaa tietoa, joka palvelee päätöksenteon tarpeita ja ohjaa päätöksentekoa ja toimintaa kohti haluttuja vaikutuksia. Monet tällaiset päätökset tehdään kunnallisella tasolla. Esimerkiksi alueiden käytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi mm. alueen asukkaiden arkipäiväisen elinympäristön tilaan, ympäristöstä välittyvään haitta-ainealtistukseen, arkiliikunnan määrään sekä viihtyvyyteen. Näin ollen ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon tietokäytännöt erityisesti kunnallisessa päätöksenteossa ovat yksi keskeisistä kehityskohteista tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuksen edistämisessä. Talvella 2013 tehtiin kysely kuntien ympäristöterveydenhuollon toimijoille. Tärkeimpiä esiin nousseita kehitystarpeita oli päätösvalmistelun tukeminen helppokäyttöisiä työkaluja, ohjeistuksia ja tarkistuslistoja tuottamalla ja parantamalla, koska toimijoilla on vain vähän taitoa vaikutusarviointien hyödyntämiseen ja aikaa vieläkin niukemmin (Hyvönen ja Ilonen 2013) .

Tässä esitetään yleiskuvaus kehityshankkeesta ja sen toimintasuunnitelmasta, jolla tilannetta parannetaan. Hankkeessa parannetaan vastakehitettyjen vaikutusarvioinnin työkalujen käytettävyyttä erityisesti kuntapäättäjän näkökulmasta. Aluksi määritellään hankkeen näkökulmat ja sitten niiden kytkentä suunniteltuun työhön.

Otamme aiheeseen yksittäisen toimijan näkökulman, koska olemme huomanneet, että keskeiset periaatteet ja käytännöt ovat samat, olipa tuo toimija valmisteleva virkamies, luottamusmies, asiantuntija tai kansalainen. Toimijalle on tärkeää nähdä olemassaolevasta tietoaineistosta sen merkitys päätöksen kannalta. Ydinasiat kuuluvat johonkin näistä kolmesta luokasta ja vastaavat niiden kysymyksiin:

1. Päätökset: Mitä päätös- ja toimintavaihtoehtoja on olemassa ja valittavissa?
2. Syyt: Mitä ovat ja miten vaikuttavat ne tekijät, jotka muuttuvat päätösten seurauksena ja jotka saavat aikaan (tai estävät) toivottuja vaikutuksia?
3. Vaikutukset: Mitä vaikutuksia halutaan tai ei haluta tapahtuvan, eli mitkä ovat niitä tavoitteita, joilla on päätöksentekoon osallistuville arvoa?

Päätökset, syyt, ja vaikutukset kuvaavat syysuhteiden verkostoa, jonka ymmärtäminen on tarpeen rationaaliselle päätöksenteolle. Mainitut kolme kysymystä nostavat esiin kaikista asioista ne, jotka auttavat ymmärtämään tuota verkostoa.

Vastakehitetyt työkalut on rakennettu vastaamaan joissain tietyissä asioissa juuri noihin kysymyksiin. Esimerkiksi talousvesiriskejä tarkasteleva Vesiopas-malli sisältää yksityiskohtaista tietoa raakaveden ja vedenpuhdistuksen vaikutuksesta tuotettavan talousveden terveysriskeihin. Tapauskohtaisia tietoja malliin lisäämällä käyttäjä voi tarkastella eri puhdistustekniikoiden vaikutusta laatuun juuri sellaisessa vesijärjestelmässä kuin hänen kunnassaan on. Vesiopas siis sisältää valmiin kuvauksen monimutkaisesta syy-seurausverkostosta, ja sen avulla käyttäjä voi helposti arvioida eri päätösten vaikutusta vedenlaatuun.

Mainitut kolme kysymystä ohjaavat toimijaa sen tiedon käsittelyssä, jota hänellä on. Mutta entä se tärkeä tieto, joka on olemassa muttei nyt toimijan käytettävissä? Tätä näkökulmaa kannattaa tarkastella kahden uuden kysymyksen valossa:

1. Saaminen: Miten saan kaiken tarvitsemani tiedon?
2. Jakaminen: Miten jaan tietoni kaikille tarvitsijoille?

Nämä kysymykset liittyvät seurantaan ja ohjaukseen. Oma kokemuksemme ja myös jotkin tapauskuvaukset (Tuomisto, 2013) osoittavat, että tiedon löytymiseen ja käytettävyyteen liittyvät tekijät ovat tyypillinen pullonkaula päätösvalmistelussa ja päätöksenteossa. Monet nykyiset tietokäytännöt periyvät ajattelusta, jossa tieto on tuotettu yhteen tarkoitukseen, eikä muiden tietotarpeiden palvelemista ole pidetty olennaisena tai ainakaan tärkeämpänä kuin tiedon omistus- tai salauskysymyksiä. Tämä ajattelu on alkanut muuttua laajemmin vasta big data -liikkeen myötä viime vuosina, eikä se ole vielä mennyt vallitseviin kaytäntöihin. (Mervis, 2012)

Nuo kaksi tiedon saamiseen ja jakamiseen liittyvää kysymystä kuitenkin tarjoavat suoraviivaisen mittarin sille, hyödynnetäänkö päätösvalmistelussa tietoa tehokkaasti vai ei. Yleensä ne myös antavat selkeän osviittan vaihtoehtoisesta toimintatavasta: tieto voidaan jakaa sähköisesti mieluummin kuin paperilla, nettisivulla mieluummin kuin sähköpostilla ja tausta-aineistoineen mieluummin kuin vain tiivistelminä. Kysymysten näkökulmana on nimenomaan ihminen ja hänen työnsä, ja erityisesti tiedon rooli työssä. Siksi niitä voidaan käyttää vertailemaan erilaisia toimintatapoja tai työkaluja varsin suoraviivaisesti. Niitä käytetäänkin tässä työssä yhtenä työkalujen arvioinnin ja kehittämisen mittarina.

Nämä kaksi näkökulmaa, sisällöllinen ja toiminnanohjaukseen liittyvä, ovat olleet keskiössä, kun THL:n Ympäristöterveyden osastossa on kehitetty ympäristön terveysvaikutusten arviointia 2000-luvun alusta lähtien. Työ on tuottanut erilaisia katsauksia (Pohjola ym., 2012) , osamenetelmiä (Pohjola ym., 2013) , menetelmätestausta (Sandström ym., hyväksytty) (Pohjola ym. 2012b) ja verkkotyötilojen tai teknisten työkalujen kuvauksia .

Kysymykset kytkevät tiukasti yhteen toiminnan ja tiedon. Tässä tapauksessa toiminta on päätösvalmisteluun liittyvää työtä ja tieto on päätösvalmistelussa kerättävää ja erityisesti vaikutusarviointien muodossa päätöksentekoa tukevaa tietoa mutta myös päätöksen toimeenpanoon ja seurantaan liittyvää tietoa.

Nykytila

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on useiden vuosien ajan kehitetty toimintatapoja ja tietojärjestelmiä, jotka osaltaan murtavat tiedon hyödyntämisen kaksoismuuria. Keskeisten toiminnallisuuksien esittely on tarpeen, koska ne mahdollistavat monia edistyneitä käytäntöjä mutta eivät ole yleisesti tiedossa. Tämä taustoitus siis auttaa ymmärtämään, miten haettava hanke rakentuu olemassaolevien mahdollisuuksien päälle.

Avoin päätöksentekokäytäntö (http://fi.opasnet.org/fi/Avoin_päätöksentekokäytäntö) on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittamassa Tekaisu-hankkeessa (http://fi.opasnet.org/fi/Tekaisu) kehitetty toimintatapa, joka auttaa suuntaamaan päätösvalmistelua tehokkaasti tietoa hyödyntäväksi. Se myös tarjoaa rooleja eri toimijoille osallistua päätösvalmisteluun. Se pyrkii suoraan vastaamaan niihin tavoitteisiin, jotka on asetettu hallitusohjelmassa ("Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa"), STM:n strategiassa (ympäristöterveys) ja THL:n strategiassa (vaikuttavuus ja tieteellisen tiedon käytettävyys). Avoin päätöksentekokäytäntö tukee myös tietohallintolain mukaista kokonaisarkkitehtuuriajattelua. Kokonaisarkkitehtuuri on johtamisjärjestelmä, jossa päähuomio on toiminnan ja sitä tukevan tiedon ja tietojärjestelmien yhteensovittamisessa.

Aiemmin kuvattujen näkökulmien lisäksi avoin päätöksentekokäytäntö rakentuu kuuden, työn tekemistä ohjaavan periaatteen varaan:

• tavoitteellisuus (jatkuva pyrkimys kohti päätöksentekijän määrittämää tavoitetta ja lopputulosta);
• kohteellisuus (kaiken tiedon kerääminen yhteen paikkaan kaikkien käytettäväksi ja jalostettavaksi);
• syysuhteiden kuvaus (erityisesti kuvataan päätöksen ja tavoitellun lopputuloksen välisiä syysuhteita);
• kritiikki (sallitaan kaiken tiedon kritisointi mutta vain tarkkaan rajatuin perustein);
• avoimuus (sekä jalostettavan tiedon että työskentelyn avoimuus); ja
• jatkokäyttö (työn tekeminen niin, että tulosten käyttö muihin tarkoituksiin on mahdollisimman helppoa).

Opasnet (http://fi.opasnet.org) on avoin ja vapaasti käytettävä verkkotyötila, johon voi kerätä ja jäsentää mitä tahansa päätösvalmisteluun liittyvää tietoa, erityisesti vaikutusarviointeja. Tässä hankkeessa tarkasteltavat työkalut ovat kaikki Opasnetissa (esimerkiksi talousvedestä http://fi.opasnet.org/fi/Vesiopas ja pienhiukkasista http://fi.opasnet.org/fi/Pienhiukkasvaikutukset). Käyttäjän näkökulmasta rajapintana on wikiympäristö, johon kuka tahansa voi perustaa oman vaikutusarviointinsa tai osallistua muiden sivujen parantamiseen kuten Wikipediassa. Se tarjoaa siis sen kohteen, jonne tiedot voidaan kerätä, jossa vaikutusarvioinnit voidaan tehdä ja josta ne kiinnostuneille löytyvät. Opasnetissa myös sovelletaan tiettyjä muokkaus- ja keskustelusääntöjä, joiden avulla voidaan sallia avoin kritiikki ilman, että tietorakenteet hajoavat tai kukaan pääsee kaappaamaan prosessia.

Opasnetin keskeinen piirre on vahva tuki vaikutusarviointien ja jopa alkuperäistutkimuksen tekemiseen. Verkkotyötilassa on joustava tietokanta, jonne voi tallentaa suuriakin tietoaineistoja, ja tehokas laskentaympäristö tiedon analysoimiseen ja määrälliseen mallintamiseen. Versionhallinta ja arkistointi tapahtuvat kuin itsestään työn ohessa, ja avoimen ympäristön ansiosta mallien ja vaikutusarviointien jakaminen ja lainaaminen on helppoa.

Koska avoimessa päätöksentekokäytännössä keskeinen toimintaympäristö on avoin internet, työskentelyyn voi kytkeä muita avoimesti jaettuja toiminnallisuuksia. Suomessa avoin yhteiskunta on edennyt harppauksin vireän ruohonjuuritoiminnan ansiosta, ja käytössä on lukuisia erilaisiin osatehtäviin rakennettuja toiminnallisuuksia ja sivustoja. Tässä hankkeessa luodaan yhteistyöverkostoa ja ekosysteemiä Opasnetin käyttäjien ja näiden muiden sivustojen käyttäjien välille, erityisesti Innokylän suuntaan.

Innokylä on sivusto sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjen kuvaamiseen, parantamiseen ja jakamiseen muille. Sen toimintaperiaatteet muistuttavat läheisesti Opasnetissa sovellettavaa avointa päätöksentekokäytäntöä, ja siksi se terveyteen liittyvissä asioissa toimii hyvänä käytäntöjen levittämisen työkaluna ja yhteyskanavana terveydenhuollon toimijoihin. THL ylläpitää sivustoa, ja se on keskeinen kanava Kaste-ohjelman käytäntöjen levittämisessä.

Nykytilanne on siis se, että päätöksenteon parantamisen keinot ja välineet ovat parantuneet selvästi, ja myös kansalaisten asenteet alkavat edellyttää avoimempaa ja osallistavampaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Tällä saralla voitaisiin edetä nopeastikin, mutta tiellä ovat tutkimuksen ja päätöksenteon vanhat käytännöt eli alussa mainittu kaksoismuuri. Niinpä nyt on erityinen tarve käynnistää erilaisia hankkeita, joissa testataan jo kehitettyjä käytäntöjä ja työkaluja todellisilla käyttäjillä kunnissa ja parannetaan niitä käyttäjäkokemuksen perusteella. Samalla rakennetaan yhteistyötä nyt hajallaan olevien avoimen yhteiskunnan toimijoiden välille synergiaetujen saavuttamiseksi.

Links to other research by the team

In CONPAT (Aquatic contaminants - pathways, health risks and management) project funded by Academy of Finland the sources, behavior and fate of microbial and chemical contaminants are studied in adjacent with health and economical risk assessments. In TEKES-funded POLARIS project (2009-2012), sustainable water quality management and risk assessment was supported by studying the microbial transport coefficients in Finnish soil employed in artificial groundwater production.

Objectives

• 3. Objectives
  • research objectives
  • hypotheses
  • justifications for how the proposed research ties in with the call and its objectives, if the call has a specific objective (e.g. research programme calls)

Research objectives

The ultimate objective is to improve the outcomes of societal decisions involving environmental and health issues by developing and promoting the open decision making practice, which consists of a) practical high-quality environmental information, b) systematic work practices, c) advanced impact assessment methods, and d) modern ICT technology to support societal decision making in general and in Finnish municipalities in particular.

So far, THL has improved all of the four areas remarkably, so that the ICT technology is readily available, most of the crucial impact assessment methods have been adopted, and the key practices have been described and pilot tested. There is also a wealth of environmental and health information available in the web-workspace Opasnet. However, there are still some critical research topics that need to be tackled before it is possible to implement the practices described above in a large scale. These objectives can be classified into four groups and presented as research questions.

• Methodological:
  • How can aspects from structured discussions be included in Bayesian assessment models in an iterative way during a policy process without breaking the structure and functionality of the model?
  • How can elicitations of stakeholder valuations be used in a coherent way with multiple stakeholder groups? How can the results be used systematically within Bayesian assessment models?
• Practice-oriented:
  • Which of the current societal decision-making practices are in conflict with the open decision making practice? How can these conflicts be resolved?
  • How to apply the methods of Innovillage within environmental health assessments?
• Communications-oriented:
  • What are the major information or resource deficiencies that prevent the use of open decision making practice in municipalities? How can they be overcome?
  • What are the practical needs of Finnish municipalities or national authorities related to environmental health assessments?
• Work-ecosystem-oriented:
  • How can an ecosystem be developed for societal decision support in such a way that everyone (decision makers, experts, stakeholders, and developers) can effectively participate and want to do it?
  • How should interactional expertise be applied in order to moderate the contributions and work within such an ecosystem?

Hypotheses

These question are being answered in the project by implementing case studies using the open decision making practice with municipalities and national authorities such as AVIs or ELY centres. The largest case study will be about implementing a set of impact assessment models about ecological and health effects of mining. The applicability of these models (and the approach in general) is studied in real environmental impact assessment (EIA) and environmental permit processes. These models are generic environment and health impact models and they can and will be used also for other topics than mining, such as fine particle and CO₂ emissions from traffic and energy production, drinking water risks, and persistent pollutants in soil. Finally, practices and models will be implemented and tested in several very small case studies or surveys with a narrow, specific question and only a small involvement from municipalities. These aim to provide useful guidance within hours to municipalities that have negligible or zero budget for research and development.

The hypotheses of the work are the following:

• The open decision making practice can help participants to focus on the decision options, possible outcomes, and value judgements of outcomes, i.e. the information needs of a particular decision. This will reduce the "lamppost syndrome" among experts (a situation where the focus of work is determined based on the availability of data rather than actual policy need) and politics among decision makers (a situation where the focus is on authority, power, procedures, responsibilities, or negotiation tactics).
• Practical guidance for including structured discussions by participants in Bayesian models can be developed. This reduces the need for experts as mediators and thus improves the manageability of assessment processes. The inclusion of discussions can be done without causing large modelling risks such as crashes of the model, memory overflows or non-convergence of estimates.
• Uncertainties about facts can be systematically described based on the contributions from experts and other participants and with the help of moderators knowledgeable of probability theory. This will increase the acceptability of the assessment outcomes.
• The quality of decision support can be measured by constantly evaluating the content, applicability, and efficiency of the information production. This evaluation will improve - in a measurable way - the execution of work processes.
• Organisations participating in the case studies of the project will generally find the practices and models as an effective and feasible way to support evidence-based decision making. We also expect that the criticism presented does ruin the foundations of the open decision making practice but rather can be effectively used to improve it.
• Identification of critical communication needs and problems will improve the project communication and facilitate the recruitment of participants to case studies.
• The open decision making practice enables self-organised decision support processes that are independent of the project. Ecosystems will emerge where municipality decision makers, experts, and citizens launch self-organised activities to support particular decisions of their own interest. This is an ultimate test for the applicability of the method.

Siirrä nämä muualle:

• PehmoGIS työkalupakettiin.
• Innokylä työkalupakettiin.
• Especially researchers tend to argue that "there is not enough data for scientific conclusions", although the logical complement "anything is possible" is rarely considered and in practice never accepted.
• We already know that the open decision making practice is in conflict with some current practices and premises.
• Enterprise architecture to the method table.

Materials and methods

• 4. Research methods and material, ethical issues
  • research methods, described so as to explain how they will contribute to answering the research questions/confirming the hypotheses or how they will support the chosen approach
  • research material
  • materials management plan (incl. electronic material):
    • how the research material will be obtained
    • how it will be used
    • how it will be stored and protected
    • how its subsequent use will be facilitated
    • the rights of ownership and use
  • ethical issues (e.g. ethical governance procedures, informed consent, anonymity of subjects) and research permits or information on pending permit applications
  • risk management: critical points, alternative ways to implement the project

--# : - Hakemusta vahvistaisi, jos siihen lisätään omana kappaleenaan 1-2 konkreettista esimerkkiä siitä miten homma implementoitaisiin. Ehkä tämä onkin tulossa, koska suomenkielisessä versiossa jo olikin mm. tuo vesiopas-esimerkki? - Contributions to international discussion on related topics? At least open data movement is strong internationally, and tools for participation and transparency are now being developed across the globe - more theoretical research into the foundations will be needed however, and the proposed case study will provide the basis for this(?)

--Jouni 17:39, 19 September 2013 (EEST)

Error creating thumbnail: Unable to save thumbnail to destination

Figure 1. A decision diagram represents a complex multi-decision, multi-stakeholder decision situation. The main parts and their relations are shown according to the open assessment method. D = decisions, C = causal nodes, O = outcomes of interest, S = stakeholders, V = valuations, i.e. preferences by the stakeholders about the outcomes. It is noteworthy that in this case, the decision maker of D₂ cannot influence outcome O₂ even if she has preferences between different realisations. The method can assess such situations and their impacts on what can be seen as good for the society at large.

The overall method to describe a complex decision situation is to use decision analysis (Lindley, Raiffa ##REF). It consists of a description of the decision and its options considered, a causal chain to outcomes of interest, and value judgements of the outcomes measured as utilities by the decision maker. However, typically decision analysis looks at a single decision by a single decision maker at a time. The approach is extended in this project to cover multiple decisions (D's) and decision makers. In addition, value judgements can be expressed by any stakeholder group (A_i) even if they are not in the position to decide. A key feature of the method is that all participants share the same causal network (C's), i.e. the description how things are and how things affect each other. Valuations (V) are conditional to the actor, which means that each actor may have their own valuations. Technically, the valuations are probability distributions and they predict which sets of outcomes a particular stakeholder prefers over some other sets of outcomes (Cooke, Flari ##REF).

The causal network is described as a quantitative model. Different methods and model types (such as deterministic or statistical models) can be used in applicable situations, but the paradigm is based on the idea of a Bayesian network, where the issues are described using subjective probabilities, and the relations are described as conditional probabilities. Deterministic and other models can be embedded within the paradigm as necessary.

As a starting point, we have a multidimensional space that has each decision and each outcome as a distinct dimension. For example, in a recent project we assess the district heating system in Kuopio. The energy company has a decision to make about the fraction of biofuel used instead of peat. There are at least three major outcomes, namely the greenhouse gas emissions from the power plant, the health impacts caused by fine particles from the plant, and cost to the company. Even with one decision maker, there is a four-dimensional space to consider. However, the situation is complicated by dwellers who may reduce district heating by burning more wood or installing heat pumps. These additional decisions will affect the three outcomes mentioned, but also additional outcomes: costs to the dwellers, greenhouse and fine particle emissions from small-scale wood burning, and additional electricity need to run heat pumps. Even if the new outcomes are merged with the existing ones whenever possible (greenhouse gas and fine particle emissions from new sources), we have to expand our space of examination by two new dimensions (cost to dweller, electricity bought outside the city).

Error creating thumbnail: Unable to save thumbnail to destination

The elicitation of the valuations by the city of Kuopio (that owns the energy company) is not a trivial task but is clearly manageable. It is about balancing cost, climate, and health outcomes by comparing different situations. First, Pareto optimal situations are found. This means that whenever at least one of the properties can be improved without deteriorating any other, that is done. This will lead to a group of plausible situations where any improvement in one property will lead to deterioration of another. At this point, the decision maker has to make valuations and rank the situations based on her willingness to give up one good to gain another good. Finally, this will lead to a description of preferences, P(V|O, A) or in other words a prediction of valuations (V, seen as choices between situations) given a set of outcomes (O) and an actor (A).

With the Kuopio example, we must perform this valuation for all actors separately and include the dwellers in addition to the city. The two actors may share some outcomes, while one actor may be indifferent about an outcome that is important to the other. These differences must be captured by P(V|O, A_i), the subscript i denoting different actors.

At this point, we are dealing with a six-dimensional description with these dimensions: 1) amount of biofuel burned in the Kuopio power plant (decision to be made by the city), 2) amount of wood burned or heat pumps installed (decision to be made by the dwellers), and four outcome dimensions 3) greenhouse gas emissions from Kuopio, 4) health impacts of fine particle emissions from Kuopio, 5) fuel costs to the power plant, and 6) heating costs to the dwellers. How do we actually manage our decision analysis so that we can give useful guidance to the decision makers?

The key method is to describe causal dependencies (C's). One decision or situation will rule out some others, for example if biofuel is more expensive than the current fuel peat, inceasing biofuel in the power plant will rule out the low-cost outcomes. Some of these causal dependencies are well-known and restrictive (such as energy balances, or costs if prices are known), while some others are more fuzzy (such as impacts of increasing district heat price on the willingness of dwellers to install heat pumps in their homes).

The approach in this project is to start from the whole multidimensional space and cut out implausible pieces as more information is collected. For example, the fuel compositions and fine particle emissions are tightly related and well known in large plants, so we can easily rule out most relations between biofuel amount and health effects of fine particles.

Obtaining explicit valuations from different actors is not a trivial task, but after that the work becomes simpler. Instead of looking at e.g. four outcome dimensions at the same time, one can focus on the aggregate valuation of a particular actor. It is then possible to derive P(D|O, A, V) which is the probability that an actor wants to choose a particular decision option, given her values and the estimated outcomes. A specific strength in this approach is that all parts can be scrutinised and critically evaluated against observations. We can predict P(D|O, A, V) and compare that with the actual decisions made. We can predict P(V|O, A) and observe rankings of outcomes by actors. We can predict P(C) for each causal node using scientific literature and new studies.

In addition, because the modelling system conforms to internal consistence required by the probability theory, the apparatus can be used to identify inconsistencies in the inputs: if an actor supports a decision option that will lead to outcomes disliked by her, there is a reason to start looking for explanations for the behaviour: there may be an error or omission in the model, the actor may be unaware of what is known about the case, or she may have a hidden agenda. In any case, there is an alert that directs actions towards increased shared understanding.

Implementation and budget

• 5. Implementation: timetable, budget, distribution of work
  • timetable for the research
  • justifications for the total cost estimate specified on the application, by type of expenditure (budget table with justifications). Costs that do not pass through the books of the site of the research shall not be included in total project costs.
  • names, tasks and salary costs (with justifications) of persons working within the project. If the names are not known, enter N.N. Also include an estimate of the PI’s working hours on the project.
  • if funding (max. 12 months) is applied for to cover the salary of the principal investigator: give research-specific reasons for the funding
  • salary plan for the PI, covering the funding period, if the PI does not have a permanent employment relationship

Workpackage 1: Methodology development

• Leader: Jouni Tuomisto (adjunct professor)
• Personnel: Päivi Meriläinen (PhD): quantitative impact modelling, valuations
• Main tasks:
  • Develop practices to include structured stakeholder contributions in quantitative Bayesian models in a systematic way. (participant: Leo Lahti)
  • Implement methods to include valuations in impact models.
  • Build generic impact assessment models that can easily be used in new situations.

Workpackage 2: Communications and influencing

• Leader: Mervi Pitkänen
• Personnel: Kaarina Wilskman
• Main tasks:
  • To communicate about the project and attract new participants to case studies
  • To identify and solve communication problems
  • To manage stakeholder involvement and communication

Workpackage 3: Integration of existing practices

• Leader: Pasi Pohjola (PhD): Innokylä
• Personnel: Tapani Kauppinen (PhD): IVA, SOVA, ...
• Main tasks:
  • Implement the methods of Innovillage in impact assessment
  • Apply the evaluation and management practices to selected case studies.
  • Spread the innovations of the projects through Innovillage.

Workpackage 4: Work ecosystems

• Leader: Sami Majaniemi (PhD)
• Personnel: Leo Lahti (PhD), Mikko Pohjola (PhD)
• Main tasks:
  • Develop a work ecosystem for societal decision support. The ecosystem is based on existing open-society activities such as Verkkodemokratiaseura, Sorvi, and Avoinministeriö.
  • Develop and implement practices for interactional expertise within the ecosystem.

Workpackage 5: Management of case studies

• Leader: Jouni Tuomisto (adjunct professor)
• Personnel:
  • Päivi Meriläinen (PhD), management of case studies
  • Hannu Komulainen (research professor): risks of mining and metals
  • Ilkka Miettinen (adjunct professor): risks and safety of drinking water
• Main tasks:
  • Build and execute impact assessments for case studies.
  • Manage the processes of the case studies together with other workpackages.
  • Offer training and support for decision makers and stakeholders

Timetable

Table 2. Timeline of the project and tasks.

WP, task	Year 1	Year 2	Year 3	Year 4
WP1
Task 1: Develop practice for including discussions in models	XXXXX
Task 2: Develop practice for eliciting stakeholder values	XXXXX	XXXXX
Task 3: Develop generic impact assessment models	XXXXX	XXXXX	XXXXX
WP2
Task 1: Name
Task 2: Name
WP3
Task 1: Name
Task 2: Name
WP4
Task 1: Name
Task 2: Name
WP5
Task 1: Develop large case studies (mining)	XXXXX
Task 2: Execute large case studies		XXXXX	XXXXX	XXXXX
Task 3: Develop and maintain small case studies	XXXXX	XXXXX	XXXXX	XXXXX
Task 4: Offer training and support for decision makers and other stakeholders	XXXXX	XXXXX	XXXXX	XXXXX

Budget

• Duration: four years 1.9.2014 - 31.8.2018
• Indirect personnel cost: 55 %
• Overhead: 61 %
• Effective working time: 100 %
• VAT included: No

Table 3. Project budget

	2014	2015	2016	2017	2018	Total
Salaries
Postdoctoral researcher 3200 e/pmo (WP1+WP5)	4	10,5	10,5	10,5	7	13600
Assisting personnel 2700 e/pmo (WP2)	4	5,5	5,5	5,5	5,5	70200
Postdoctoral researcher 3200 e/pmo (WP3)	2	5,5	5,5	5,5	4	72000
Salaries, total	30000	66050	66050	66050	50050	278200
Indirect employee costs, total	16500	36328	36328	36328	27528	153010
Total overheads share	28365	62450	62450	62450	47322	263038
Other costs
Services	6000	15000	15000	15000	9000	60000
Travel expences	2000	2000	2000	2000	2000	10000
Other costs, total	8000	17000	17000	17000	11000	70000
Total costs	82865	181828	181828	181828	135900	764248
Funding plan
Own organisation	24860	54550	54550	54550	40770	229280
Funding contribution from other sources %	30.00	30.00	30.00	30.00	30.00	30.00
Academy funding contribution €	58005	127278	127278	127278	95130	534968
Academy funding contribution %	70.00	70.00	70.00	70.00	70.00	70.00

Personnel

Researcher Päivi Meriläinen, PhD, from the National Institute for Health and Welfare (THL) has a key role in quantitative microbial risk assessment (QMRA) development at THL. Päivi Meriläinen has 10-year experience on risk assessment and has been involved with several EU-funded projects on environmental health research (INTARESE, HiWATE, SecurEau) with special focus on drinking water risk assessment.

Hankkeessa tutkitaan aiemmin kehitettyjen, kuntatason päätösvalmistelua tukevien työkalujen toimivuutta ja käytettävyyttä. Kaikki työkalut ovat verkossa toimivia ja avoimesti kaikkien käytettävissä.

Hankkeessa tehdään mainituille työkaluille käyttäjätestausta ja jatkokehitystä palautteen perusteella. Lisäksi annetaan ohjeistusta tiedon paremmaksi hyödyntämiseksi päätösvalmistelussa ja luodaan kuntatoimijoiden yhteisö, joka alkaa seurata, ohjeistaa ja jakaa tietoa ja käytäntöjä vaikutusarviointeihin liittyen.

Käyttäjäyhteisön luominen jatkuu koko projektin ajan; yhtenä merkittävänä tapahtumana on toukokuussa 2014 järjestettävien Ympäristöterveyspäivien yhteydessä toteutettava työpaja, jossa työkaluja käytetään ja uusi käyttäjiä etsitään.

Hankkeen vastuuhenkilönä toimii johtava tutkija, dosentti Jouni Tuomisto THL:n Ympäristöterveyden osastolta.

Hankkeessa tutkitaan aiemmin kehitettyjen, kuntatason päätösvalmistelua tukevien työkalujen toimivuutta ja käytettävyyttä. Kaikki työkalut ovat verkossa toimivia ja avoimesti kaikkien käytettävissä. Tutkittavat työkalut ovat

• Kaivosriskien arviointi ml. osamallit energiantuotannon ja pölyn päästöille
• Pienhiukkasten päästöjen leviäminen ja terveysvaikutukset
• Vesiopas: Raakaveden laadun vaikutus talousveden terveellisyyteen ja vesilaitoksen puhdistusmenetelmien rooli
• Metallialtistumisen terveysriskin kuvaus
• Energiantuotannon rakenne ja päästöt

Hankkeessa tehdään mainituille työkaluille käyttäjätestausta ja jatkokehitystä palautteen perusteella. Lisäksi annetaan ohjeistusta tiedon paremmaksi hyödyntämiseksi päätösvalmistelussa ja luodaan kuntatoimijoiden yhteisö, joka alkaa seurata, ohjeistaa ja jakaa tietoa ja käytäntöjä vaikutusarviointeihin liittyen.

Hankkeen alussa etsitään kullekin työkalulle käyttäjäkohderyhmä, jolle lähetetään pyyntö osallistua käyttäjäarviointiin. Kohderyhmään pyritään saamaan useista kunnista niitä henkilöitä, jotka omassa työssään tekevät päätösvalmistelua kuten luvitusta tai kaavoitusta ja jotka sen takia voisivat hyötyä ympäristöterveysvaikutusten tuomasta lisätiedosta. Käyttäjäarvioinnissa arvioidaan käyttäjäkokemusta, työkalun toimivuutta ja sen tarpeellisuutta käyttäjälle.

Tämän kartoituksen jälkeen käyttäjistä kerätään pienempi ryhmä, joka on kiinnostunut työkalujen jatkokehittämisestä käyttäjien tarpeiden perusteella. Kehitystyö tehdään hankkeen puitteissa, ja ryhmä seuraa ja ohjeistaa työn etenemistä. Tavoitteena on kehittää työkaluista sellaisia, että ne olisivat helposti käyttöönotettavissa missä tahansa asiasta kiinnostuneessa kunnassa vähäisellä ohjeistuksella.

Työkalujen kehitystyössä noudatetaan jatkokäytettävyyden periaatetta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työkalut rakennetaan avoimen koodin ohjelmilla niin, että niitä voivat muut halutessaan kopioida itselleen tai jatkokehittää. Koko verkkotyötila on alunperinkin rakennettu sellaiseksi, että sen soveltaminen alkuperäisen aihepiirin (ympäristöterveys) ulkopuolella on paitsi mahdollista myös suoraviivaista ja suositeltavaa. Tavoitteena on samanlainen joustavuus kuin legopalikoissa, joista voi rakentaa rajattomasti erilaisia sovelluksia tarpeen mukaan.

Tämän pienemmän ryhmän kanssa tarkastellaan myös niitä päätösvalmistelun työprosesseja, joissa työkalua käytetään. Projektissa tarjotaan kunnille toimintaohjeita ja perehdytystä. Tavoitteena on kehittää päätösprosesseja siten, että ne vastaisivat paremmin avoimen päätöksentekokäytännön periaatteisiin.

Hankkeen loppupuolella selvitetään kyselyn avulla ohjeistuksen ja parannettujen työkalujen toimivuutta kunnissa. Tavoitteena on varmistaa, että hankkeen alussa tunnistetut ongelmat on saatu korjattua ja että jäljellejääneet haasteet on tunnistettu tulevia kehitys- ja tutkimushankkeita varten.

Esimerkkinä Vesiopas

Seuraavaksi esitellään esimerkkinä veteen liittyvien terveysvaikutusten arviointia ja sen kytkeytymistä testattavaan työkaluun Vesioppaaseen.

Talousveden laadun ja terveysvaikutusten seuranta kuuluu myös kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisille. Talousveden laadun valvonta keskittyy tällä hetkellä lopputuotteen laadun monitorointiin, mikä on aina liian myöhäistä haitallisten terveysvaikutusten ehkäisemiseksi. Kuntatasolla ei ole ollut talousveden laadun seurantaan tarjolla työkaluja, joilla voitaisiin ennakoida mahdollisten erikoistilanteiden aiheuttamia terveysvaikutuksia, tai suunnitella tulevia vesisektorin investointeja terveysvaikutuksia silmällä pitäen.

Maailman terveysjärjestö WHO on lanseerannut vesiturvallisuuden parantamisen työkaluksi konseptin talousveden turvallisuussuunnitelmasta (Water Safety Plan, WSP). Siinä pelkän lopputuotteen monitoroinnin sijasta tarkastellaan koko veden tuotanto- ja jakeluketjua veden laatua uhkaavien tekijöiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi. Kvantitatiivinen mikrobiologinen riskinarviointi (QMRA) on jo liitetty osaksi WSP:tä eräissä maissa, kuten Alankomaissa. Vesiturvallisuutta uhkaavien tekijöiden entistä parempi tunnistaminen QMRA-prosessia hyödyntäen voidaan jatkossa nähdä mahdollisuutena vesivälitteisten terveysriskien ennaltaehkäisemiseksi myös vesilaitoksilla Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lainsäädäntöä näiden käytäntöjen juurruttamiseksi Suomeen.

Vesiopas (http://fi.opasnet.org/fi/Vesiopas) on uusi THL:ssä kehitetty verkkopohjainen työkalu juomaveden mikrobiologiseen riskinarviointiin. Työkalu auttaa vesilaitoksia arvioimaan vedenjakeluun liittyviä terveysriskejä nopeasti ja muodostamaan tilannekuvan juomaveden laatua uhkaavista tekijöistä. Vesiopas perustuu matemaattiseen riskinarviointimalliin ja QMRA:han. Vesilaitosten henkilökunta, tutkijat sekä kunnalliset ja valtakunnalliset ympäristö- ja terveysviranomaiset voivat hyödyntää Vesiopasta talousvedenlaadun tarkkailussa sekä ennakoivassa riskinarvioinnissa. Lisäksi Vesiopasta voidaan hyödyntää tulevan WSP:n yhteydessä, kun halutaan laskea riskin todennäköisyyksiä erilaisille kontaminaatio- tai vikatilanteille vesilaitoksella.

Vesiopasta on toistaiseksi käytetty työkaluna tutkimushankkeissa ja myös tutkimusyhteistyönä tehdyissä tapaustutkimuksissa. Kuitenkaan se ei vielä ole lyönyt läpi kunnan tai vesilaitosten työntekijöiden omana arviointi- tai suunnittelutyökaluna. Tässä hankkeessa pureudutaan tarkemmin käyttöönoton esteisiin ja pyritään ratkomaan ne.

Aikataulu

Työ toteutetaan vuoden 2014 aikana. Käyttäjäkokemusten selvitykset tehdään tammi-maaliskuussa. Tänä aikana myös etsitään käyttäjien joukosta ne kunnat, jotka ovat kiinnostuneet soveltamaan työkaluja omassa työssään ja osallistumaan niiden jatkokehitykseen. Tämä jatkuu syys-lokakuulle, jonka jälkeen työkalujen ja ohjeistusten käyttöä kartoitetaan kyselyllä. Loppuvuoden aikana kirjoitetaan artikkeli Ympäristö ja terveys -lehteen parannettujen työkalujen ja kehitettyjen käytäntöjen esittelemiseksi. Lehti on tärkeimpiä ympäristöterveysalan kunnallisten toimijoiden tiedonvälityskanavia Suomessa.

Käyttäjäyhteisön luominen jatkuu koko projektin ajan; yhtenä merkittävänä tapahtumana on toukokuussa 2014 järjestettävien Ympäristöterveyspäivien yhteydessä toteutettava työpaja, jossa työkaluja käytetään ja uusi käyttäjiä etsitään.

Research environment

• 6. Researchers, research environment and mobility
  • merits of research team members
  • site of research and any tangible support it offers the project, including available equipment
  • the research plan shall also describe the significance of the following items for project implementation (a detailed account on these items is also asked in the online application):
    • key national and international collaboration and distribution of work (“Partners” on the online application)
    • other partners (e.g. Strategic Centres for Science, Technology and Innovation), form of cooperation, description of how the project will benefit from the cooperation (“Partners” on the online application)
    • use of international and national research infrastructure, description of how the project will benefit from it (“Infrastructures” on the online application)
    • justifications for mobility: how the visits or work periods elsewhere contribute to research plan implementation.

  Under “Mobility” on the online application, give a detailed description of possible mobility within the project: to and from Finland or between organisations in Finland. The description shall include information on the objectives and duration of the visits and on whether the visits have been agreed.

Training and careers

• 7. Researcher training and research careers (when the funding applied for goes to a research team)
  • researcher training, including arrangements for teaching and supervision
  • doctoral studies within the PI’s team
  • promotion of careers of researchers to be hired to the project
  • promotion of gender equality within the project

Expected results and possible risks

• 8. Expected results and possible risks
  • expected scientific and societal impact of the research
  • potential for scientific breakthroughs and for increasing the capacity for renewal of science and research, identification of risks
  • applicability and feasibility of the research results
  • publishing of results and raising awareness among potential end-users, the scientific community and the general public

Hanke panee käytäntöön niitä menetelmiä, joita on kehitetty aiemmissa tutkimus- ja kehityshankkeissa päätösanalyysin ja päätösvalmistelun tuen osalta. Näitä ovat mm. EU-hankkeet Beneris, Intarese, Heimtsa ja Hiwate (yhdennetty ympäristöterveyden vaikutusarviointi, 2005-2011) Tekes-hanke Minera (2010-2013) ja STM:n rahoittama Tekaisu (Terveysvaikutusten arviointi osaksi kaikkea päätöksentekoa, 2012-2014). Hankkeissa on kehitetty a) menetelmiä, laskentamalleja ja verkkotyökaluja terveysvaikutusten arviointiin ja b) päätösvalmistelua tukevia käytäntöjä tieteellisen tiedon ja arvoarvostelmien paremmaksi huomioonottamiseksi. Menetelmät ja käytännöt auttavat kuntia ottamaan huomioon ympäristön aiheuttamat terveysvaikutukset omassa päätöksenteossaan. Lisäksi luotavan yhteistyöverkoston avulla kunnat voivat oppia toisiltaan tehokkaita toimintamalleja ja uusia tietoja. Viime kädessä työ tukee kuntien ympäristöterveysriskeihin liittyvää luvituksen tai suunnittelun päätösvalmistelua ja parantuneiden päätösten kautta vähentää ympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja kunnissa.

Käytännöt ovat yleispäteviä ja sovellettavissa myös moneen muuhun kuin ympäristöterveyteen liittyvään päätöksentekoon. Samoin kehitettävät työkalut on rakennettu yleispätevillä alustoilla, joiden avulla on mahdollista rakentaa samantapaisia uusia työkaluja myös muiden aihepiirien päätöksenteon tueksi aivan kuin legoista.

Bibliography

• 9. Key literature or bibliography

Linkkejä työkaluihin

• http://fi.opasnet.org/fi/Kohdekohtaisen_Minera-arvioinnin_esimerkkisivu
• http://fi.opasnet.org/fi/Pienhiukkasvaikutukset
• http://fi.opasnet.org/fi/Vesiopas
• http://fi.opasnet.org/fi/Terveysriskin_kuvaus
• http://en.opasnet.org/w/Energy_balance_in_Kuopio

See also

• Quasi-realism